Matkailu ja kulttuurin syke: Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen -toimintaohjelman 2009–2013 loppuraportti
opetus- ja kulttuuriministeriö
2013
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:6
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-203-6
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-203-6
Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän laatima Kulttuurin matkailullinen tuottaminen -toimintaohjelma 2009-2013 edisti osaltaan hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa kulttuuriyrittäjyyttä ja -vientiä, luovaa taloutta ja Suomen maakuvaa. Ohjelma täydensi Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelmaa sekä tuki Suomen matkailustrategian ja sen pohjalta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista. Toimintaohjelman toteuttamisessa painottuivat kulttuurin matkailullista tuotteistamista tukevien selvitysten tuottaminen ja rakenteiden luominen.
Maailman matkailujärjestö UNTWO kirjasi 1,035 miljardia kansainvälistä saapumista vuonna 2012. Suomessa kävi 7,3 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa vuonna 2011. Kasvua oli 17 prosenttia eli yli miljoona matkailijaa vuoteen 2010 nähden.
Suomella on hyvät mahdollisuudet suunnata kansainvälisen matkailun kehittämistä kohti kulttuuri-matkailua. Tulevaisuudessa olisi perusteltua kehittää teemallisia kokonaisuuksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä matkailutulojen kohdentamiseen kulttuuriin sekä kulttuuriperinnön ja -ympäristön ylläpitoon. Jotta kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen työllistäisi tuottavasti taiteilijoita ja luovien alojen työntekijöitä, edellyttää se kumppanuutta matkailuelinkeinon kanssa ja luovia organisoitumisratkaisuja.
Matkailua palveleva kulttuuritarjonta voi parhaimmillaan antaa myös paikalliselle väestölle lisämahdollisuuksia harrastaa kulttuuria. Yhteistoiminnan avulla voidaan tunnistaa ja ratkaista kulttuuritoiminnan ja matkailuelinkeinon tavoitteiden mahdollisia ristiriitoja.
Kulttuurimatkailu on myös kulttuurivientiä. Matkailija vie aina mukanaan kokemuksia, tarinoita ja hankkimiaan matkailutuotteita. Kulttuurituotteiden saatavuutta olisi parannettava ja kiinnitettävä huomiota niiden osuuteen matkailupalveluissa. Seuraava tehtävä Suomen kulttuurimatkailun kentällä on jatkaa toimintaohjelman aikana alkanutta kansallisen toimintakehyksen ja verkostomaisen yhteistyön rakentamista, ja täten syventää kulttuurin arvostusta ja ymmärrystä matkailun edistämisessä.
Maailman matkailujärjestö UNTWO kirjasi 1,035 miljardia kansainvälistä saapumista vuonna 2012. Suomessa kävi 7,3 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa vuonna 2011. Kasvua oli 17 prosenttia eli yli miljoona matkailijaa vuoteen 2010 nähden.
Suomella on hyvät mahdollisuudet suunnata kansainvälisen matkailun kehittämistä kohti kulttuuri-matkailua. Tulevaisuudessa olisi perusteltua kehittää teemallisia kokonaisuuksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä matkailutulojen kohdentamiseen kulttuuriin sekä kulttuuriperinnön ja -ympäristön ylläpitoon. Jotta kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen työllistäisi tuottavasti taiteilijoita ja luovien alojen työntekijöitä, edellyttää se kumppanuutta matkailuelinkeinon kanssa ja luovia organisoitumisratkaisuja.
Matkailua palveleva kulttuuritarjonta voi parhaimmillaan antaa myös paikalliselle väestölle lisämahdollisuuksia harrastaa kulttuuria. Yhteistoiminnan avulla voidaan tunnistaa ja ratkaista kulttuuritoiminnan ja matkailuelinkeinon tavoitteiden mahdollisia ristiriitoja.
Kulttuurimatkailu on myös kulttuurivientiä. Matkailija vie aina mukanaan kokemuksia, tarinoita ja hankkimiaan matkailutuotteita. Kulttuurituotteiden saatavuutta olisi parannettava ja kiinnitettävä huomiota niiden osuuteen matkailupalveluissa. Seuraava tehtävä Suomen kulttuurimatkailun kentällä on jatkaa toimintaohjelman aikana alkanutta kansallisen toimintakehyksen ja verkostomaisen yhteistyön rakentamista, ja täten syventää kulttuurin arvostusta ja ymmärrystä matkailun edistämisessä.