Tulevaisuuden lukio. Valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako

Abstract

Hallitusohjelman mukaan lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen käynnistetään perusopetuksen tuntijaon jälkeen.

Työryhmän tehtävänä oli valmistella esitys valtioneuvosto asetukseksi lukiokoulutuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja lukion tuntijaoksi sekä arvioida esitysten taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä muut vaikutukset. Työryhmä on laatinut ehdotukset lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistamiseksi. Työryhmä otti valmistelussaan huomioon lukiokoulutuksesta valmistuneet valtakunnalliset arvioinnit ja erillistutkimukset, muun palautteen sekä kuuli asiantuntijoita ja sidostyhmiä. Työryhmä arvioi valmistelutyössään yhteiskunnan ja työelämän tulevia osaamistarpeita.

Ehdotuksen tavoitteena on yleissivistyksen vahvistaminen. Opiskelijoilla tulisi olla jatko-opintojen ja työelämän kannalta tarvittavat tiedot ja taidot. Tulevan yhteiskunnan kehityksen seurauksena on ennakoitu työelämässä tapahtuvan merkittäviä muutoksia, jotka asettavat uusia haasteita koulutukselle. Etenkin tietotekninen kehitys tulee muuttamaan yhteiskunnan ammattirakenteita ja osaamistarpeita seuraavien kahdenkymmen vuoden kuluessa merkittävästi.

Ehdotuksen mukaan lukiossa korostuisivat tiedot, jotka jäsentyvät ja integroituvat osiksi laajempia kokonaisuuksia. Tietoon yhdistyvät erilaiset taidot kuten kriittinen ja luova ajattelu, kielelliset taidot ja kommunikaatiotaidot, vuorovaikutukselliset ja itsensä ilmaisemisen taidot, uskonnolliset, eettiset ja moraaliset taidot, matemaattiset ja luonnontieteelliset taidot, humanistis-yhteiskunnalliset taidot, kyky kokea ja tuottaa taiteellisia elämyksiä, valmius huolehtia omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista, sekä halu elinikäiseen itsensä kehittämiseen. Yleissivistys olisi entistä syvempää ja jäsentyneempää tietojen ja taitojen keskinäistä symbioosia, jonka kehittymisessä opiskelijan innostuneisuudella oppimiseen olisi aikaisempaa suurempi merkitys. Ehdotus mahdollistaa jatkossa entistä paremmin joustavien opintopolkujen rakentamista osaamisen laajentamisessa ja syventämisessä myös muiden koulutuksen järjestäjien, koulutusmuotojen ja -asteiden opetustarjontaa hyödyntäen.

Työryhmä on valmistellut vaihtoehdot A, B ja C ehdotuksiksi lukion tuntijaoksi. Vaihtoehdot B ja C on kuvattu esityksessä vain niiltä osin kuin ne poikkeavat vaihtoehdosta A. Vaihtoehdon A mukaan humanistis-yhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot sekä luonnontieteelliset opinnot ryhmiteltäisiin kahdeksi kokonaisuudeksi, joista molemmista ryhmistä opiskelijan tulisi opiskella vähintään kahdeksan kurssia valintansa mukaisesti. Näiden opintojen alussa olisi lisäksi yhteiset opintokokonaisuudet. Terveystietoa ja uskontoa/elämänkatsomustietoa olisi yksi kurssi kumpaakin pakollisena. Taideaineita tulisi opiskella edelleen kolme kurssia, mutta opiskelija voisi valita opintonsa nykyistä vapaammin. Matematiikan opintojen alussa olisi yhteinen opintokokonaisuus. Matematiikan ja kielten opintojen nykyisiin tuntimääriin ei ehdoteta muutoksia. Äidinkieltä ehdotetaan tarjottavan yksi syventävä kurssi nykyistä vähemmän. Uusina opetusta eheyttävinä opintoina ehdotetaan kolmen kurssin laajuisia teemaopintoja.

Vaihtoehto B poikkeaisi vaihtoehdosta A siten, että siinä uskontoa tarjottaisiin yksi valtakunnallinen syventävä kurssi vähemmän ja edellytettäisiin teemaopintoja yhteensä viisi kurssia, joista kaksi olisi sidottu humanistis-yhteiskunnallisten ja katsomuksellisten opintojen sekä luonnontieteellisten opintojen aineryhmiin.

Vaihtoehto C poikkeaisi muista vaihtoehdoista siten, että siinä edellytettäisiin opiskeltavan jokaista oppiainetta vähintään yksi kurssi. Muilta osin ehdotus noudattelisi varsin pitkälle vaihtoehtoa A.

Oppimäärän laajuus säilyisi kaikissa vaihtoehdoissa edelleen kolmena vuotena ja 75 kurssina. Ehdotuksen ei voida katsoa synnyttävän koulutuksen järjestäjille uusia lisävelvoitteita, vaan päinvastoin ehdotuksilla olisi lievää, kustannuksia alentavaa vaikutusta, jota kuitenkaan ei voi pitää kokonaistaloudellisesti merkittävänä.

Työryhmän ehdotukset ottavat huomioon lukion opiskelijoiden opiskeluvalmiuksiin ja -motivaatioon liittyvän erot. Ehdotukset mahdollistavat lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan erilaisten opiskelijoiden rakentaa joustavia opintopolkuja. Ehdotukset toimivat optimaalisimmin oppilaitoksissa, jotka ovat riittävän suuria, ovat opetustarjonnassaan verkostoituneet muiden lukiokoulutuksen ja koulutusmuotojen järjestäjiin opintotarjonnassaan sekä toimivat yhteistyössä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Uudistukset edellyttävät myös oppimisympäristön uudistamista opetuksessa ja oppimisessa pitäen sisällään opetusmenetelmien monipuolistamisen, digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisen ja kansainvälisen vuorovaikutuksen.

Ehdotetut uudistukset vahvistaisivat opiskelijoiden tietoja ja ennen kaikkea taitoja sekä niihin liittyvää kypsyyttä soveltaa lukiossa hankimaansa osaamistaan ja siten parantaisivat heidän jatko- ja työelämävalmiuksiaan.