Museoviraston kiinteistöt ja rakennukset: Työryhmän esitys kiinteistövarallisuuden hallinnan uudelleen järjestämisestä
opetus- ja kulttuuriministeriö
14.05.2013
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:3This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-206-7Tiivistelmä
Museovirasto on valtion kiinteistövarallisuuden haltijavirasto, jolla on hallussaan yhteensä 87 rakennettua tai rakentamatonta kiinteistövarallisuuskokonaisuutta. Kohteista 62 on valtion omistuksessa maapohjineen, kun taas 25 kohteessa valtio omistaa rakennuksia toisen maalla. Rakentamattomat kiinteistöt liittyvät muinaismuistolain rauhoittamiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin, kuten esihistoriallisiin kalmistoihin, asuinpaikkoihin ja kalliomaalauksiin tai linnavuoriin ja linnanraunioihin. Rakennetut kohteet edustavat Suomen rakennusperintöä keskiaikaisista linnoista kartanoihin ja torppiin. Pääosa rakennuksista on suojeltu asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta. Lisäksi Museoviraston hallussa on kansallismuseon kokoelmien keskusvarasto. Keskusvarastoa lukuun ottamatta Museoviraston hallussa oleva kiinteistövarallisuus ei käsitä tavanomaisia toimitiloja, vaan kulttuuri- ja nähtävyyskohteita.
Museoviraston kulttuurihistoriallisesti merkittävän kiinteistövarallisuuden omistamista ja hallinnoimisen järjestämistä selvittävän työryhmän toimikausi oli 13.8.2012−31.3.2013. Työryhmä määritteli kiinteistövarallisuudesta 49 kohdetta valtion strategiseksi kiinteistövarallisuudeksi ja 40 kohdetta ei-strategiseksi varallisuudeksi. Kahdessa kohteessa osa omistuskokonaisuudesta määriteltiin strategiseksi ja osa ei-strategiseksi. Valtion strateginen kiinteistövarallisuus on sellaista, jonka omistus on välttämätöntä pitää valtiolla. Ei-strateginen kiinteistövarallisuus voidaan luovuttaa muiden toimijoiden omistukseen luovuttamista koskevaa lainsäädäntöä noudattaen. Museoviraston kiinteistövarallisuudesta hankittiin myös kiinteistöarviointi. Realia Management Oy:n suorittaman arvioinnin mukaan varallisuuden yhteenlaskettu arvo on noin 100 milj. euroa.
Valtion kiinteistöstrategian toteuttamiseksi työryhmä esittää, että Seurasaaren ulkomuseota lukuun ottamatta Museoviraston kiinteistövarallisuuden hallinta keskitettäisiin valtion liikelaitoksille Metsähallitukselle ja Senaatti-kiinteistöille 1.1.2014 alkaen. Metsähallitukselle siirrettäisiin kaikki muinaisjäännöskohteet sekä eräitä rakennusperintökohteita siirrettävän omaisuuden arvon ollessa yhteensä noin 2,5 milj. euroa. Pääosa rakennetusta kiinteistövarallisuudesta, arvoltaan yhteensä noin 96 milj. euroa, siirrettäisiin Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Hallinnansiirtojen jälkeen Museovirasto toimisi edelleen muinaismuisto- ja rakennussuojelulainsäädännön mukaisena asiantuntija- ja valvontaviranomaisena. Lisäksi Museovirasto toimisi vuokralaisena Senaatti-kiinteistöjen hallintaan siirrettävissä strategisissa kohteissa vastaten kohteiden yleisöpalvelutoiminnoista. Museovirastolla olisi sopimusperusteisesti oikeus osallistua kohteiden hoitoon voidakseen ylläpitää ja kehittää rakennusperinnön asiantuntijaviranomaistehtävässä tarvittavaa erityisosaamistaan.
Metsähallitus rahoittaisi hallintaansa siirrettävän kiinteistövarallisuuden hoidon budjettivaroin, jota varten se tarvitsisi noin 1,2 milj. euron lisärahoituksen sekä lisärahoitusta erityisesti rauniokohteiden kunnostukseen. Senaatti-kiinteistöt perisi Museovirastolta kokonaisvuokria, joista seuraavat Museoviraston vuokramenot olisivat noin 14 milj. euroa. Vuokramenojen osuus Museoviraston kokonaismenoista nousisi noin 54 %:iin, josta syystä vuokramäärärahat ehdotetaan myönnettäväksi täysimääräisesti erilliselle momentille. Kiinteistövarallisuuteen kohdistuneiden investointien tultua rahoitetuiksi osittain ulkopuolisella rahoituksella ja lisäbudjeteista säästöä Museoviraston nykyisiin kiinteisiin kiinteistönhoitomenoihin verrattuna kertyisi noin 1,6 milj. euroa. Vuokramenoilla katettaisiin kaikki Senaatti-kiinteistöille siirrettäviin kohteisiin sisältyvät tulevat korjaustarpeet (arviolta 77,6 milj. euroa 15 vuoden aikana) ja turvattaisiin kansallisomaisuuden säilyminen hyväkuntoisena ilman valtion budjetissa myönnettäviä erillisiä määrärahoja.
Esityksen toteuduttua tulisi tarkistaa Museoviraston asema kiinteistönhaltijavirastona, josta on säädetty asetuksessa Museovirastosta ja asetuksessa valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, hallinnasta ja hoitamisesta. Lisäksi Metsähallitusta koskevan lainsäädännön
vireillä olevassa uudistamisessa huomioitaisiin mahdolliset muutokset Metsähallituksen tehtäviin.
Museoviraston kulttuurihistoriallisesti merkittävän kiinteistövarallisuuden omistamista ja hallinnoimisen järjestämistä selvittävän työryhmän toimikausi oli 13.8.2012−31.3.2013. Työryhmä määritteli kiinteistövarallisuudesta 49 kohdetta valtion strategiseksi kiinteistövarallisuudeksi ja 40 kohdetta ei-strategiseksi varallisuudeksi. Kahdessa kohteessa osa omistuskokonaisuudesta määriteltiin strategiseksi ja osa ei-strategiseksi. Valtion strateginen kiinteistövarallisuus on sellaista, jonka omistus on välttämätöntä pitää valtiolla. Ei-strateginen kiinteistövarallisuus voidaan luovuttaa muiden toimijoiden omistukseen luovuttamista koskevaa lainsäädäntöä noudattaen. Museoviraston kiinteistövarallisuudesta hankittiin myös kiinteistöarviointi. Realia Management Oy:n suorittaman arvioinnin mukaan varallisuuden yhteenlaskettu arvo on noin 100 milj. euroa.
Valtion kiinteistöstrategian toteuttamiseksi työryhmä esittää, että Seurasaaren ulkomuseota lukuun ottamatta Museoviraston kiinteistövarallisuuden hallinta keskitettäisiin valtion liikelaitoksille Metsähallitukselle ja Senaatti-kiinteistöille 1.1.2014 alkaen. Metsähallitukselle siirrettäisiin kaikki muinaisjäännöskohteet sekä eräitä rakennusperintökohteita siirrettävän omaisuuden arvon ollessa yhteensä noin 2,5 milj. euroa. Pääosa rakennetusta kiinteistövarallisuudesta, arvoltaan yhteensä noin 96 milj. euroa, siirrettäisiin Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Hallinnansiirtojen jälkeen Museovirasto toimisi edelleen muinaismuisto- ja rakennussuojelulainsäädännön mukaisena asiantuntija- ja valvontaviranomaisena. Lisäksi Museovirasto toimisi vuokralaisena Senaatti-kiinteistöjen hallintaan siirrettävissä strategisissa kohteissa vastaten kohteiden yleisöpalvelutoiminnoista. Museovirastolla olisi sopimusperusteisesti oikeus osallistua kohteiden hoitoon voidakseen ylläpitää ja kehittää rakennusperinnön asiantuntijaviranomaistehtävässä tarvittavaa erityisosaamistaan.
Metsähallitus rahoittaisi hallintaansa siirrettävän kiinteistövarallisuuden hoidon budjettivaroin, jota varten se tarvitsisi noin 1,2 milj. euron lisärahoituksen sekä lisärahoitusta erityisesti rauniokohteiden kunnostukseen. Senaatti-kiinteistöt perisi Museovirastolta kokonaisvuokria, joista seuraavat Museoviraston vuokramenot olisivat noin 14 milj. euroa. Vuokramenojen osuus Museoviraston kokonaismenoista nousisi noin 54 %:iin, josta syystä vuokramäärärahat ehdotetaan myönnettäväksi täysimääräisesti erilliselle momentille. Kiinteistövarallisuuteen kohdistuneiden investointien tultua rahoitetuiksi osittain ulkopuolisella rahoituksella ja lisäbudjeteista säästöä Museoviraston nykyisiin kiinteisiin kiinteistönhoitomenoihin verrattuna kertyisi noin 1,6 milj. euroa. Vuokramenoilla katettaisiin kaikki Senaatti-kiinteistöille siirrettäviin kohteisiin sisältyvät tulevat korjaustarpeet (arviolta 77,6 milj. euroa 15 vuoden aikana) ja turvattaisiin kansallisomaisuuden säilyminen hyväkuntoisena ilman valtion budjetissa myönnettäviä erillisiä määrärahoja.
Esityksen toteuduttua tulisi tarkistaa Museoviraston asema kiinteistönhaltijavirastona, josta on säädetty asetuksessa Museovirastosta ja asetuksessa valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, hallinnasta ja hoitamisesta. Lisäksi Metsähallitusta koskevan lainsäädännön
vireillä olevassa uudistamisessa huomioitaisiin mahdolliset muutokset Metsähallituksen tehtäviin.