Monipuoliset ja sujuvat opintopolut: Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistio
opetus- ja kulttuuriministeriö
14.02.2013
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:2
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-200-5Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli tehdä esityksiä Suomeen soveltuvista, hallituksen työelämän kehittämistä ja koulutuksellista tasa-arvoa koskevia tavoitteita tukevista toimenpiteistä koulutustarjonnan ja työvoiman koulutusrakenteiden kehittämiseksi sekä koulutuksen järjestämistapojen ja tutkintorakenteiden monipuolistamiseksi. Työryhmän tuli työnsä aikana selvittää kansainvälisiä koulutusratkaisuja rakennemuutokseen vastaamiseen, koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen, työvoimapotentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä arvioida ehdotustensa taloudelliset vaikutukset.
Työryhmä määritteli tavoitteeksi sen, että entistä useammalla on jatkossa mahdollisuus korkeakouluopintoihin sekä tutkinnon tai osaamista tuottavien kokonaisuuksien suorittamiseen. Korkeakoulujen avoin ja monipuolinen koulutustarjonta pystyy joustavasti vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin sekä mahdollistaa erilaisia opintopolkuja tavoitteiltaan ja toiveiltaan erilaiselle opiskelijajoukolle.
Työryhmän näkemyksen mukaan tavoitetilan saavuttamiseksi tarvitaan korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä jo käynnissä olevien toimenpiteiden lisäksi. Työryhmä esittää kuutta ehdotuskokonaisuutta: 1) monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla 2) tutkintorakenteen joustavuutta lisätään 3) avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan 4) korkeakoulujen esteettömyyttä parannetaan 5) osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan 6) vahvistetaan korkeakoulujen ja TE-hallinnon osaamista ja yhteistyötä rakennemuutostilanteissa.
Työryhmä ehdottaa, että vuosina 2013–2018 toteutetaan kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 opintopisteen tunnistettavia osaamiskokonaisuuksia, ”korkeakouludiplomeita”. Tutkintorakenteen joustavuutta työryhmä ehdottaa lisättäväksi mm. siten, että kandidaattivaiheen opinnot voivat johtaa useampaan maisterivaiheen ohjelmaan. Osana opiskelijavalintojen uudistamista korkeakoulut määrittelevät alakohtaisessa yhteistyössä yhdenmukaiset kriteerit ensimmäisen ja toisen syklin aikaiselle siirtymiselle korkeakoulutuksessa. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa monipuolistetaan ja kehitetään niin, että tutkintotavoitteisesti opiskelevien eteneminen ja osaamiskokonaisuuksien luominen mahdollistuu.
Korkeakoulut huolehtivat esteettömyydestä opiskelijavalinnassa ja opintojen aikana. Korkeakoulut kehittävät yhteistyössä valtakunnallisia kriteereitä ja menettelyitä korkeakoulukelpoisuuden osoittamiseksi ilman muodollista kelpoisuutta oleville.
Työryhmä ehdottaa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskuksen perustamista. Sen tehtävänä olisi kehittää ja levittää valtakunnallisesti osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen menettelyjä, avustaa korkeakouluja, oppilaitoksia sekä TE-hallintoa näihin liittyvissä asioissa sekä antaa suosituksia yksittäisissä tunnustamiseen liittyvissä erimielisyyksissä.
Korkeakoulujen osaamista ja kykyä vastata äkillisiin ja jatkuvaan rakennemuutoksiin parannetaan terävöittämällä TE-hallinnon, ELY-keskusten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä, siten että siinä painottuu ennakointi sekä tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyntäminen uusien toimintamallien kehittämisessä.
Työryhmä määritteli tavoitteeksi sen, että entistä useammalla on jatkossa mahdollisuus korkeakouluopintoihin sekä tutkinnon tai osaamista tuottavien kokonaisuuksien suorittamiseen. Korkeakoulujen avoin ja monipuolinen koulutustarjonta pystyy joustavasti vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin sekä mahdollistaa erilaisia opintopolkuja tavoitteiltaan ja toiveiltaan erilaiselle opiskelijajoukolle.
Työryhmän näkemyksen mukaan tavoitetilan saavuttamiseksi tarvitaan korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä jo käynnissä olevien toimenpiteiden lisäksi. Työryhmä esittää kuutta ehdotuskokonaisuutta: 1) monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla 2) tutkintorakenteen joustavuutta lisätään 3) avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan 4) korkeakoulujen esteettömyyttä parannetaan 5) osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan 6) vahvistetaan korkeakoulujen ja TE-hallinnon osaamista ja yhteistyötä rakennemuutostilanteissa.
Työryhmä ehdottaa, että vuosina 2013–2018 toteutetaan kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 opintopisteen tunnistettavia osaamiskokonaisuuksia, ”korkeakouludiplomeita”. Tutkintorakenteen joustavuutta työryhmä ehdottaa lisättäväksi mm. siten, että kandidaattivaiheen opinnot voivat johtaa useampaan maisterivaiheen ohjelmaan. Osana opiskelijavalintojen uudistamista korkeakoulut määrittelevät alakohtaisessa yhteistyössä yhdenmukaiset kriteerit ensimmäisen ja toisen syklin aikaiselle siirtymiselle korkeakoulutuksessa. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa monipuolistetaan ja kehitetään niin, että tutkintotavoitteisesti opiskelevien eteneminen ja osaamiskokonaisuuksien luominen mahdollistuu.
Korkeakoulut huolehtivat esteettömyydestä opiskelijavalinnassa ja opintojen aikana. Korkeakoulut kehittävät yhteistyössä valtakunnallisia kriteereitä ja menettelyitä korkeakoulukelpoisuuden osoittamiseksi ilman muodollista kelpoisuutta oleville.
Työryhmä ehdottaa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskuksen perustamista. Sen tehtävänä olisi kehittää ja levittää valtakunnallisesti osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen menettelyjä, avustaa korkeakouluja, oppilaitoksia sekä TE-hallintoa näihin liittyvissä asioissa sekä antaa suosituksia yksittäisissä tunnustamiseen liittyvissä erimielisyyksissä.
Korkeakoulujen osaamista ja kykyä vastata äkillisiin ja jatkuvaan rakennemuutoksiin parannetaan terävöittämällä TE-hallinnon, ELY-keskusten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä, siten että siinä painottuu ennakointi sekä tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyntäminen uusien toimintamallien kehittämisessä.