Kirjastot ja media 2012: Selvitys mediakasvatuksen tilasta yleisissä kirjastoissa
opetus- ja kulttuuriministeriö
2012
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:23This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-148-0Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriyksikkö on tukenut usean vuoden ajan mediakasvatuksen kehittämistä yleisissä kirjastoissa. Kirjastojen mediakasvatusselvityksen tarkoituksena oli saada tietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta sekä mediakasvatuksen tilasta Suomen kuntien kirjastolaitoksissa. Tutkimuksessa kartoitettiin erityisesti asenteita ja käsityksiä mediakasvatusta kohtaan, mediakasvatus-hankkeiden ja aineistojen tunnettuutta ja mediakasvatuksen toteutumista kirjastojen arjessa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Suomen kuntien kirjastolaitokset (321 kpl). Kysely osoitettiin ensisijaisesti kirjastotoimen johtajille. Tutkimuksen aineisto kerättiin internet-kyselynä 27.3.- 16.4.2012 välisenä aikana. Vastausprosentti oli 41.
Tulosten mukaan mediakasvatuksen antamista pidetään yleisesti tärkeänä. Mediakasvatuksen antamista peruskoulussa lähes kaikki vastaajat pitävät erittäin tärkeänä. Kirjastoa pitää erittäin tärkeänä mediakasvatuksen antamisen paikkana kolmasosa ja melko tärkeänä hieman yli puolet vastaajista. Tärkeimpänä tavoitteena mediakasvatuksessa pidetään lukemaan innostamista ja lukuharrastuksen tukemista. Kirjaa pidetään tärkeimpänä mediakasvatukseen liittyvänä välineenä. Tärkeimpinä aiheina mediakasvatuksessa pidetään tiedonhallintataitoja sekä faktan ja fiktion erottamista. Kohderyhmistä tärkeimpänä pidetään 9-12-vuotiaita lapsia.
Mediakasvatusmateriaaliin tai hankkeisiin on tarkemmin perehtynyt suhteellisen pieni osa vastaajista. Kirjastoista 81 prosenttia on ollut mukana jossakin valtakunnallisessa, alueellisessa tai paikallisessa mediakasvatushankkeessa viimeisen kahden vuoden aikana. Vain 16 prosenttia kirjastoista on mukana jossakin mediakasvatukseen liittyvässä verkostossa. Neljänneksessä kirjastoista mediakasvatus tai medialukutaidon edistäminen on määritelty jonkun henkilöstöön kuuluvan tehtäväkuvaukseen. Hieman alle viidenneksessä kirjastoissa mediakasvatus joko sisältyy toimintasuunnitelmaan tai on laadittu erillinen mediakasvatussuunnitelma.
Yleisin työtapa kirjastojen mediakasvatuksessa on kouluvierailut. Myös satutuokiot ovat suhteellinen yleisiä. Erilaisia kursseja tai työtapoja toteutetaan säännöllisesti vain harvassa kirjastoista. Yleisin kohderyhmä, jolle mediakasvatusta annetaan, on 9-18-vuotiaat. Viidennes kirjastoista antaa mediakasvatusta säännöllisesti myös 0-8-vuotiaille. Internetiä käsitellään säännöllisesti hieman alle puolessa kirjastoista. Suhteellisen harvoin säännöllisen mediakasvatuksen kohteena ovat elokuva, musiikki, pelit, televisio, mainonta ja radio.
Selvästi merkittävimpinä esteinä kirjastojen mediakasvatukselle pidetään ajan puutetta ja henkilökunnan vähyyttä. Asiakkaiden tai johdon asenteita pidetään vain harvoin merkittävinä esteinä mediakasvatuksen toteuttamiselle.
Tutkimustulosten lisäksi Kirjastot ja media 2012 -julkaisu sisältää asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät lukutaitoja kirjaston kulmakivenä, pedagogisten informaatikkojen roolia mediakasvatuksen toteutuksessa, asiakkaiden kohtaamista, kirjastohenkilökunnan omia mediakasvatustilaisuuksia sekä vanhempia ja lapsia mediakasvatuksen vertaistutoreina.
Tulosten mukaan mediakasvatuksen antamista pidetään yleisesti tärkeänä. Mediakasvatuksen antamista peruskoulussa lähes kaikki vastaajat pitävät erittäin tärkeänä. Kirjastoa pitää erittäin tärkeänä mediakasvatuksen antamisen paikkana kolmasosa ja melko tärkeänä hieman yli puolet vastaajista. Tärkeimpänä tavoitteena mediakasvatuksessa pidetään lukemaan innostamista ja lukuharrastuksen tukemista. Kirjaa pidetään tärkeimpänä mediakasvatukseen liittyvänä välineenä. Tärkeimpinä aiheina mediakasvatuksessa pidetään tiedonhallintataitoja sekä faktan ja fiktion erottamista. Kohderyhmistä tärkeimpänä pidetään 9-12-vuotiaita lapsia.
Mediakasvatusmateriaaliin tai hankkeisiin on tarkemmin perehtynyt suhteellisen pieni osa vastaajista. Kirjastoista 81 prosenttia on ollut mukana jossakin valtakunnallisessa, alueellisessa tai paikallisessa mediakasvatushankkeessa viimeisen kahden vuoden aikana. Vain 16 prosenttia kirjastoista on mukana jossakin mediakasvatukseen liittyvässä verkostossa. Neljänneksessä kirjastoista mediakasvatus tai medialukutaidon edistäminen on määritelty jonkun henkilöstöön kuuluvan tehtäväkuvaukseen. Hieman alle viidenneksessä kirjastoissa mediakasvatus joko sisältyy toimintasuunnitelmaan tai on laadittu erillinen mediakasvatussuunnitelma.
Yleisin työtapa kirjastojen mediakasvatuksessa on kouluvierailut. Myös satutuokiot ovat suhteellinen yleisiä. Erilaisia kursseja tai työtapoja toteutetaan säännöllisesti vain harvassa kirjastoista. Yleisin kohderyhmä, jolle mediakasvatusta annetaan, on 9-18-vuotiaat. Viidennes kirjastoista antaa mediakasvatusta säännöllisesti myös 0-8-vuotiaille. Internetiä käsitellään säännöllisesti hieman alle puolessa kirjastoista. Suhteellisen harvoin säännöllisen mediakasvatuksen kohteena ovat elokuva, musiikki, pelit, televisio, mainonta ja radio.
Selvästi merkittävimpinä esteinä kirjastojen mediakasvatukselle pidetään ajan puutetta ja henkilökunnan vähyyttä. Asiakkaiden tai johdon asenteita pidetään vain harvoin merkittävinä esteinä mediakasvatuksen toteuttamiselle.
Tutkimustulosten lisäksi Kirjastot ja media 2012 -julkaisu sisältää asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät lukutaitoja kirjaston kulmakivenä, pedagogisten informaatikkojen roolia mediakasvatuksen toteutuksessa, asiakkaiden kohtaamista, kirjastohenkilökunnan omia mediakasvatustilaisuuksia sekä vanhempia ja lapsia mediakasvatuksen vertaistutoreina.