Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen perustaminen
opetus- ja kulttuuriministeriö
20.06.2012
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:19
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-167-1
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-167-1
Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.12.2011 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen perustamista selvittävän työryhmän. Työryhmän tehtävänä oli laatia esitys tarvittaviksi säädöksiksi sekä selvitys arviointikeskuksen perustamisen taloudellisista ja muista vaikutuksista. Työryhmä on laatinut ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus olisi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva virasto. Arviointikeskus olisi koulutuksen ulkopuolista arviointia suorittava asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaisi tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten. Arviointikeskukseen yhdistettäisiin nykyinen Opetushallituksen alainen oppimistulosten arviointitoiminta sekä Koulutuksen arviointineuvoston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittama koulutuksen ja korkeakoulujen arviointitoiminta. Toimintojen yhdistämisen tavoitteena on koulutuksen arviointitoiminnan vahvistaminen. Arviointikeskuksen perustaminen korostaisi koulutuksen ulkopuolisen arviointitoiminnan riippumatonta asemaa. Arviointikeskus aloittaisi toimintansa vuoden 2014 alussa. Arviointikeskuksen suorittama arviointitoiminta kattaisi nykytilaa vastaavasti esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen sekä korkeakoulutuksen ulkopuolisen arvioinnin.
Arviointikeskuksen hallintomalliksi ehdotetaan mallia, jossa päätöksentekovalta olisi jaettu johtajan ja strategisesta suunnittelusta vastaavan johtokuntatyyppisen toimielimen kesken. Johtokuntatyyppisenä toimielimenä toimisi arviointiosaamista edustavista jäsenistä koostuva arviointineuvosto. Johtajalla olisi ratkaisuvalta operatiiviseen johtamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Arviointineuvosto puolestaan päättäisi arviointikeskuksen strategisista toimintalinjoista ja olisi keskeisessä asemassa arviointisuunnitelman laadinnassa. Myös yksittäisten arviointien organisointia ja auditointien läpäisyä koskeva päätöksentekovalta olisi arviointineuvostolla. Valtioneuvosto nimittäisi arviointikeskuksen johtajan sekä asettaisi arviointineuvoston. Johtajan virkakausi olisi seitsemän vuotta ja arviointineuvoston toimikausi neljä vuotta.
Arviointineuvoston kokoonpanossa painotettaisiin koulutuksen arvioinnin asiantuntemusta. Arviointineuvoston jäsenet edustaisivat eri koulutussektoreita, opettajankoulutusta, tutkimusta, työelämää ja opiskelijoita. Korkeakoulujen arviointia koskevan asiantuntemuksen ja eurooppalaisten arvioinnin laadunvarmistuksen kriteereiden turvaamiseksi arviointineuvoston yhteydessä toimisi korkeakoulujen arviointijaosto. Korkeakoulujen arviointijaostolla olisi päätösvalta arvioinneissa, jotka koskevat yksinomaan korkeakouluja ja siihen kuuluisi myös arviointineuvoston ulkopuolisia jäseniä.
Arviointitoiminnan tärkein strateginen ohjausväline on arviointisuunnitelma, joka sisältää arviointikohteet ja arviointien aikataulut. Arviointineuvosto laatisi esityksen arviointisuunnitelmasta, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa. Arviointisuunnitelman laadinnan yhteydessä olisi tärkeää kuulla keskeisiä sidosryhmiä.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus olisi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva virasto. Arviointikeskus olisi koulutuksen ulkopuolista arviointia suorittava asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaisi tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten. Arviointikeskukseen yhdistettäisiin nykyinen Opetushallituksen alainen oppimistulosten arviointitoiminta sekä Koulutuksen arviointineuvoston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittama koulutuksen ja korkeakoulujen arviointitoiminta. Toimintojen yhdistämisen tavoitteena on koulutuksen arviointitoiminnan vahvistaminen. Arviointikeskuksen perustaminen korostaisi koulutuksen ulkopuolisen arviointitoiminnan riippumatonta asemaa. Arviointikeskus aloittaisi toimintansa vuoden 2014 alussa. Arviointikeskuksen suorittama arviointitoiminta kattaisi nykytilaa vastaavasti esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen sekä korkeakoulutuksen ulkopuolisen arvioinnin.
Arviointikeskuksen hallintomalliksi ehdotetaan mallia, jossa päätöksentekovalta olisi jaettu johtajan ja strategisesta suunnittelusta vastaavan johtokuntatyyppisen toimielimen kesken. Johtokuntatyyppisenä toimielimenä toimisi arviointiosaamista edustavista jäsenistä koostuva arviointineuvosto. Johtajalla olisi ratkaisuvalta operatiiviseen johtamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Arviointineuvosto puolestaan päättäisi arviointikeskuksen strategisista toimintalinjoista ja olisi keskeisessä asemassa arviointisuunnitelman laadinnassa. Myös yksittäisten arviointien organisointia ja auditointien läpäisyä koskeva päätöksentekovalta olisi arviointineuvostolla. Valtioneuvosto nimittäisi arviointikeskuksen johtajan sekä asettaisi arviointineuvoston. Johtajan virkakausi olisi seitsemän vuotta ja arviointineuvoston toimikausi neljä vuotta.
Arviointineuvoston kokoonpanossa painotettaisiin koulutuksen arvioinnin asiantuntemusta. Arviointineuvoston jäsenet edustaisivat eri koulutussektoreita, opettajankoulutusta, tutkimusta, työelämää ja opiskelijoita. Korkeakoulujen arviointia koskevan asiantuntemuksen ja eurooppalaisten arvioinnin laadunvarmistuksen kriteereiden turvaamiseksi arviointineuvoston yhteydessä toimisi korkeakoulujen arviointijaosto. Korkeakoulujen arviointijaostolla olisi päätösvalta arvioinneissa, jotka koskevat yksinomaan korkeakouluja ja siihen kuuluisi myös arviointineuvoston ulkopuolisia jäseniä.
Arviointitoiminnan tärkein strateginen ohjausväline on arviointisuunnitelma, joka sisältää arviointikohteet ja arviointien aikataulut. Arviointineuvosto laatisi esityksen arviointisuunnitelmasta, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa. Arviointisuunnitelman laadinnan yhteydessä olisi tärkeää kuulla keskeisiä sidosryhmiä.