Kirjastoapurahajärjestelmä: Yhteenveto nykytilanteesta ja kehittämisehdotuksia
Käkelä-Puumala, Tiina (2012-06-18)
Käkelä-Puumala, Tiina
opetus- ja kulttuuriministeriö
18.06.2012
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:14This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-161-9Tiivistelmä
Kirjastoapurahat ja -avustukset on suurin julkinen kirjallisuuden tukimuoto Suomessa. Jaettavien apurahojen ja avustusten kokonaismäärä on 10 prosenttia edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä. Tuen myöntää opetus- ja kulttuuriministeriön asettama kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta, ja jaettavien apurahojen ja avustusten yhteismäärä on vuosittain n. 2,6–2,9 miljoonaa euroa.
Selvittäjän tehtävänä oli kartoittaa tukijärjestelmän nykytilanne, käydä läpi sen ongelmakohtia sekä esittää näiden pohjalta ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Selvittäjä kuuli työnsä aikana keskeisiä kirjailija- ja kääntäjäjärjestöjä, valtion kirjallisuustoimikuntaa sekä kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakuntaa.
Selvittäjä katsoi, että kirjastoapurahajärjestelmää kehitettäessa olisi huomiota kiinnitettävä erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
- kirjastoapurahojen ja -avustusten määrärahan määräytymisperuste
- sosiaalisin perustein myönnettävät avustukset
- säveltaiteen, kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden asema
- tietokirjailijoiden, kääntäjien ja aloittelevien kirjailijoiden asema
- lautakunnan kokoonpano ja ikäjakauma
- hakumenettely ja apurahojen suuruus
- apurahojen jakoperusteet ja päätöksien läpinäkyvyys.
Selvittäjä esittelee selvityksen III osassa erilaisia malleja kirjastoapurahajärjestelmän kehittämiseksi. Luvussa III.1 käsitellään vaihtoehtoja kirjastoapurahoihin osoitetun määrärahan määräytymisperusteen muuttamiseksi ja tuen jakamiseksi eri tekijäryhmien kesken. Luvussa III.2 käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja tuen jakamismenettelyn muuttamiseksi.
Osassa IV selvittäjä tekee kaksi vaihtoehtoista ehdotusta kirjastoapurahajärjestelmän kehittämiseksi. Molemmat ehdotukset lähtevät siitä, että tukijärjestelmän yhteys kirjastoihin säilyy. Molemmat ehdotukset edellyttävät tuen nykyisen määräytymisperusteen tai -prosentin muuttamista sekä nykyisen määrärahan kasvattamista. Selvittäjä esittää, että tietokirjailijoiden ja kääntäjien osuutta kirjastoapurahoista tulisi korottaa. Tämän tulisi tapahtua niin, ettei kaunokirjailijoiden osuus tuesta laskisi nykyisestä.
Selvittäjä esittää lisäksi, että sosiaalisin perustein myönnettävistä avustuksista luovuttaisiin asteittain ja että aloittelevien kirjailijoiden ja kääntäjien tukeminen kirjattaisiin asetukseen. Muut kehittämisehdotukset liittyvät lautakunnan jäsenten toimikausien rajaamiseen ja apurahojen myöntämismenettelyyn.
Selvittäjän tehtävänä oli kartoittaa tukijärjestelmän nykytilanne, käydä läpi sen ongelmakohtia sekä esittää näiden pohjalta ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Selvittäjä kuuli työnsä aikana keskeisiä kirjailija- ja kääntäjäjärjestöjä, valtion kirjallisuustoimikuntaa sekä kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakuntaa.
Selvittäjä katsoi, että kirjastoapurahajärjestelmää kehitettäessa olisi huomiota kiinnitettävä erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
- kirjastoapurahojen ja -avustusten määrärahan määräytymisperuste
- sosiaalisin perustein myönnettävät avustukset
- säveltaiteen, kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden asema
- tietokirjailijoiden, kääntäjien ja aloittelevien kirjailijoiden asema
- lautakunnan kokoonpano ja ikäjakauma
- hakumenettely ja apurahojen suuruus
- apurahojen jakoperusteet ja päätöksien läpinäkyvyys.
Selvittäjä esittelee selvityksen III osassa erilaisia malleja kirjastoapurahajärjestelmän kehittämiseksi. Luvussa III.1 käsitellään vaihtoehtoja kirjastoapurahoihin osoitetun määrärahan määräytymisperusteen muuttamiseksi ja tuen jakamiseksi eri tekijäryhmien kesken. Luvussa III.2 käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja tuen jakamismenettelyn muuttamiseksi.
Osassa IV selvittäjä tekee kaksi vaihtoehtoista ehdotusta kirjastoapurahajärjestelmän kehittämiseksi. Molemmat ehdotukset lähtevät siitä, että tukijärjestelmän yhteys kirjastoihin säilyy. Molemmat ehdotukset edellyttävät tuen nykyisen määräytymisperusteen tai -prosentin muuttamista sekä nykyisen määrärahan kasvattamista. Selvittäjä esittää, että tietokirjailijoiden ja kääntäjien osuutta kirjastoapurahoista tulisi korottaa. Tämän tulisi tapahtua niin, ettei kaunokirjailijoiden osuus tuesta laskisi nykyisestä.
Selvittäjä esittää lisäksi, että sosiaalisin perustein myönnettävistä avustuksista luovuttaisiin asteittain ja että aloittelevien kirjailijoiden ja kääntäjien tukeminen kirjattaisiin asetukseen. Muut kehittämisehdotukset liittyvät lautakunnan jäsenten toimikausien rajaamiseen ja apurahojen myöntämismenettelyyn.