Perusopetuksen aika: Selvitys koulujen toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista
Jakku-Sihvonen, Ritva; Kuusela, Jorma (2012-05-28)
opetus- ja kulttuuriministeriö
28.05.2012
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:13
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-151-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-151-0
Tiivistelmä
Toimeksiannon mukaisena tehtävänä oli laatia taustaselvitys koulujen toimintaympäristön haasteellisuutta kuvaavista indikaattoreista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista perusopetuksen rahoituksessa.
Käytettävissä olevan tiedon pohjalta olemme päätyneet esittämään, että valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa perusopetuksen valtionosuuden tulee edelleen perustua oppilasmääriin ja niihin korotuksiin, jotka määräytyvät kuntakohtaisesti. Kaksikielisyys ja muuta kuin kunnassa käytettäviä opetuskieliä äidinkielenään puhuvien oppilaiden määrä (vieraskielisyys) ovat tällaisia kuntaa koulun toimintaympäristönä kuvaavia tekijöitä.
Myös asukastiheys ja saaristoisuus indikoivat nykyjärjestelmässä palvelujen saavutettavuutta, jota varten on kehitteillä uusi indikaattori. Uusi saavutettavuutta kuvaava indikaattori soveltuisi perusopetukseen valtionosuuden perusteeksi, mikäli sillä voidaan ottaa huomioon opetuksen järjestämistarve pienissä kouluissa ja oppilaiden koulukuljetuksesta aiheutuvat kustannukset vähintään nykyisen suuruisina. Kuljetuskustannukset ovat haja-astutusalueilla ja saaristossa opetuksen järjestäjälle tätä nykyä merkittävä menoerä. Ellei uuden indikaattorin kehittäminen onnistu, tulee asukastiheys ja saaristoisuus säilyttää edelleen korostusperusteena kuitenkin siten, että niiden painokertoimia tarkistetaan tulevassa kokonaisuudistuksessa. Yläkouluissa annettavan opetuksen kalliimpi hinta tulee edelleen ottaa huomioon valtionosuuden määräytymisessä.
Olemme esittäneet käyttöön otettavaksi uutta koulutusindikaattoria, jonka tarkoituksena on ottaa huomioon koululaisten vanhempien koulutustausta kouluntoimintaympäristöä kuvaavana tekijänä. Koulutusindikaattorin käyttö on perusteltua siksi, että perusopetusta antavissa kouluissa on havaittu sellaista oppimistulosten eriytymistä, joka on ilmeisessä yhteydessä vanhempien koulutustaustaan. Raportissa kuvataan vanhempien koulutustason ja perusopetuksen oppilaiden oppimistuloksien välistä yhteyttä sekä esitetyn koulutusindikaattorin laskentaperusteet.
Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat valtionosuudet kohdentuvat sellaisille toiminta-alueille, joiden sisällyttäminen valtiovarainministeriön hallinnoimaan perushintajärjestelmään on haasteellista. Käsityksemme mukaan kyseisten varojen jakamisen säilyttäminen edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon piirissä on perusteltua. Harkinnanvaraisten avustusten kohdentamiseen lähivuosina on tehty tässä selvityksessä esityksiä, joilla voitaisiin käsityksemme mukaan parantaa koulujen yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä.
Käytettävissä olevan tiedon pohjalta olemme päätyneet esittämään, että valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa perusopetuksen valtionosuuden tulee edelleen perustua oppilasmääriin ja niihin korotuksiin, jotka määräytyvät kuntakohtaisesti. Kaksikielisyys ja muuta kuin kunnassa käytettäviä opetuskieliä äidinkielenään puhuvien oppilaiden määrä (vieraskielisyys) ovat tällaisia kuntaa koulun toimintaympäristönä kuvaavia tekijöitä.
Myös asukastiheys ja saaristoisuus indikoivat nykyjärjestelmässä palvelujen saavutettavuutta, jota varten on kehitteillä uusi indikaattori. Uusi saavutettavuutta kuvaava indikaattori soveltuisi perusopetukseen valtionosuuden perusteeksi, mikäli sillä voidaan ottaa huomioon opetuksen järjestämistarve pienissä kouluissa ja oppilaiden koulukuljetuksesta aiheutuvat kustannukset vähintään nykyisen suuruisina. Kuljetuskustannukset ovat haja-astutusalueilla ja saaristossa opetuksen järjestäjälle tätä nykyä merkittävä menoerä. Ellei uuden indikaattorin kehittäminen onnistu, tulee asukastiheys ja saaristoisuus säilyttää edelleen korostusperusteena kuitenkin siten, että niiden painokertoimia tarkistetaan tulevassa kokonaisuudistuksessa. Yläkouluissa annettavan opetuksen kalliimpi hinta tulee edelleen ottaa huomioon valtionosuuden määräytymisessä.
Olemme esittäneet käyttöön otettavaksi uutta koulutusindikaattoria, jonka tarkoituksena on ottaa huomioon koululaisten vanhempien koulutustausta kouluntoimintaympäristöä kuvaavana tekijänä. Koulutusindikaattorin käyttö on perusteltua siksi, että perusopetusta antavissa kouluissa on havaittu sellaista oppimistulosten eriytymistä, joka on ilmeisessä yhteydessä vanhempien koulutustaustaan. Raportissa kuvataan vanhempien koulutustason ja perusopetuksen oppilaiden oppimistuloksien välistä yhteyttä sekä esitetyn koulutusindikaattorin laskentaperusteet.
Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat valtionosuudet kohdentuvat sellaisille toiminta-alueille, joiden sisällyttäminen valtiovarainministeriön hallinnoimaan perushintajärjestelmään on haasteellista. Käsityksemme mukaan kyseisten varojen jakamisen säilyttäminen edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon piirissä on perusteltua. Harkinnanvaraisten avustusten kohdentamiseen lähivuosina on tehty tässä selvityksessä esityksiä, joilla voitaisiin käsityksemme mukaan parantaa koulujen yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä.