Toimenpideohjelma saamen kielen elvyttämiseksi
Avaa tiedosto
Lataukset:
opetus- ja kulttuuriministeriö
02.03.2012
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:7This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-121-3Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli arvioida saamen kielten tilannetta ja sen parantamiseksi tehtyjä toimenpiteitä kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen osalta sekä arviointiin perustuen laatia ehdotus kokonaisvaltaiseksi ja pitkäjänteiseksi saamen kielen elvyttämisohjelmaksi.
Suomen saamelaisten lukumäärää, äidinkieltä ja asuinpaikkakuntaa koskevat tiedot kootaan joka neljäs vuosi toimitettavien saamelaiskäräjävaalien yhteydessä. Vuoden 2011 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä laaditun tilaston mukaan saamelaisia oli yhteensä noin 10 000. Heistä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja ulkomailla asui noin 65 %. Tilastojen perusteella saamelaisväestön kokonaismäärä on vuodesta 1970 lähtien yli kaksinkertaistunut, mutta saamen äidinkielekseen ilmoittaneiden henkilöiden lukumäärä on laskenut kaikkien kolmen saamen kielen kohdalla.
Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaissa turvataan saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa sekä asetetaan julkiselle vallalle velvollisuus toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Saamen kielilain toimivuudesta tehdyn selvityksen mukaan viranomaisissa on kuitenkin edelleen hyvin vähän saamenkielen taitajia ja kielen käyttö on vähäistä.
Saamen kielen elvyttämiseksi on viime vuosina toteutettu useita toimenpiteitä, mutta tehdyt toimenpiteet eivät vielä takaa saamen kielten säilymistä. Kaikkien Suomessa puhutun saamen kielen asema on edelleen uhanalainen. Näistä koltansaame ja inarinsaame ovat vakavasti uhanalaisia kieliä. Työryhmä piti keskeisinä haasteina kielen elvyttämisessä riittävän saamenkielen ja saamenkielisen opetuksen ja päivähoidon turvaamista, saamelaisten poismuuttoa saamelaisten kotiseutualueelta, joka on merkinnyt saamen kielten luonnollisten kielenkäyttöympäristöjen vähentymistä sekä eri alojen pätevien ja saamen kieltä riittävästi osaavien ammattilaisten vähyyttä.
Työryhmän näkemyksen mukaan saamen kielen elpyminen edellyttää seuraavaa: 1) tehokkaaksi kielenelvyttämistoimeksi osoittautunut kielipesätoiminta vakiintuu ja laajenee sekä päivähoitoa on tarjolla lain edellyttämällä tavalla; 2) saamen kielen opetusta kehitetään koko maassa ja etäyhteyksiä hyödyntävä saamen kielen opetusta tukeva järjestelmä otetaan käyttöön; 3) koulutusjärjestelmä tuottaa nykyistä enemmän ja monipuolisemmin saamen kieltä osaavia eri alojen ammattilaisia toimimaan erityisesti opetus- ja asiakaspalvelutehtävissä; 4) koltansaamen kielen elvyttämiseksi toteutetaan erityistoimenpiteitä, jotta kielen käyttö ja opiskelu lisääntyy; 5) saamen kielilaki toteutuu täysimääräisesti saamelaisten kotiseutualueella ja viranomaiset edistävät saamen kielen käyttöä aktiivisesti; 6) saamenkielisiä radio-, tv- ja internet-sisältöjä lisätään huomattavasti; 7) saamen kielen huoltoa, tallentamista ja tutkimusta kehitetään ja tutkimustulokset ja -aineistot ovat helposti hyödynnettävissä; 8) saamelaistaiteen ja kulttuurin tukea lisätään 9) saamen kieltä ja kulttuuria tukeva rajat ylittävä yhteistyö on vakiintunut ja luo uusia vahvoja saamenkielisiä ympäristöjä. Työryhmä esittää valituille painopistealueille useita konkreettisia toimenpiteitä.
Suomen saamelaisten lukumäärää, äidinkieltä ja asuinpaikkakuntaa koskevat tiedot kootaan joka neljäs vuosi toimitettavien saamelaiskäräjävaalien yhteydessä. Vuoden 2011 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä laaditun tilaston mukaan saamelaisia oli yhteensä noin 10 000. Heistä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja ulkomailla asui noin 65 %. Tilastojen perusteella saamelaisväestön kokonaismäärä on vuodesta 1970 lähtien yli kaksinkertaistunut, mutta saamen äidinkielekseen ilmoittaneiden henkilöiden lukumäärä on laskenut kaikkien kolmen saamen kielen kohdalla.
Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaissa turvataan saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa sekä asetetaan julkiselle vallalle velvollisuus toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Saamen kielilain toimivuudesta tehdyn selvityksen mukaan viranomaisissa on kuitenkin edelleen hyvin vähän saamenkielen taitajia ja kielen käyttö on vähäistä.
Saamen kielen elvyttämiseksi on viime vuosina toteutettu useita toimenpiteitä, mutta tehdyt toimenpiteet eivät vielä takaa saamen kielten säilymistä. Kaikkien Suomessa puhutun saamen kielen asema on edelleen uhanalainen. Näistä koltansaame ja inarinsaame ovat vakavasti uhanalaisia kieliä. Työryhmä piti keskeisinä haasteina kielen elvyttämisessä riittävän saamenkielen ja saamenkielisen opetuksen ja päivähoidon turvaamista, saamelaisten poismuuttoa saamelaisten kotiseutualueelta, joka on merkinnyt saamen kielten luonnollisten kielenkäyttöympäristöjen vähentymistä sekä eri alojen pätevien ja saamen kieltä riittävästi osaavien ammattilaisten vähyyttä.
Työryhmän näkemyksen mukaan saamen kielen elpyminen edellyttää seuraavaa: 1) tehokkaaksi kielenelvyttämistoimeksi osoittautunut kielipesätoiminta vakiintuu ja laajenee sekä päivähoitoa on tarjolla lain edellyttämällä tavalla; 2) saamen kielen opetusta kehitetään koko maassa ja etäyhteyksiä hyödyntävä saamen kielen opetusta tukeva järjestelmä otetaan käyttöön; 3) koulutusjärjestelmä tuottaa nykyistä enemmän ja monipuolisemmin saamen kieltä osaavia eri alojen ammattilaisia toimimaan erityisesti opetus- ja asiakaspalvelutehtävissä; 4) koltansaamen kielen elvyttämiseksi toteutetaan erityistoimenpiteitä, jotta kielen käyttö ja opiskelu lisääntyy; 5) saamen kielilaki toteutuu täysimääräisesti saamelaisten kotiseutualueella ja viranomaiset edistävät saamen kielen käyttöä aktiivisesti; 6) saamenkielisiä radio-, tv- ja internet-sisältöjä lisätään huomattavasti; 7) saamen kielen huoltoa, tallentamista ja tutkimusta kehitetään ja tutkimustulokset ja -aineistot ovat helposti hyödynnettävissä; 8) saamelaistaiteen ja kulttuurin tukea lisätään 9) saamen kieltä ja kulttuuria tukeva rajat ylittävä yhteistyö on vakiintunut ja luo uusia vahvoja saamenkielisiä ympäristöjä. Työryhmä esittää valituille painopistealueille useita konkreettisia toimenpiteitä.