Ammatillisen lisäkoulutuksen työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan kehittämishankkeen loppuraportti
opetus- ja kulttuuriministeriö
08.02.2012
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:3This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-100-8Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti 7.10.2010 ammatillisen lisäkoulutuksen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää koskevan kehittämishankkeen sekä asetti sille ohjausryhmän ja työjaoston. Kehittämishankkeen tehtävänä oli laatia ammatillisen aikuiskoulutuksen työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan kehittämissuunnitelma.
Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta on ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavaa työelämäyhteistyötä. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan keskeiset ominaispiirteet ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän välinen kumppanuus, verkostomainen toimintatapa sekä kysyntälähtöisyys. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan osuvaa ja vaikuttavaa työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa toteutetaan parhaiten silloin kun seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan asema ja rooli on selkeä ja vahva koulutuksen järjestäjän toimintaa ohjaavissa strategioissa; 2) työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa toteuttavat siihen erikoistuneet ja sitoutuneet koulutuksen järjestäjät; ja 3) työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa kehitetään ja toteutetaan koulutuksen järjestäjien koordinoiminan ja strategisten painopisteiden mukaisesti suunnattuina valtakunnallisina ja alueellisina hankkeina.
Ohjausryhmän näkemyksen mukaan työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan nykyinen perusta ammatillisessa lisäkoulutuksessa on vahva ja toimiva, mutta toimintaa on tarve ohjausryhmän käytössä olevien ja teetettyjen selvitysten perusteella kehittää edelleen seuraavilta osin: 1) asema, 2) ohjaus ja 3) rahoitus.
Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan aseman ja roolin vahvistamiseksi ohjausryhmä esittää, että työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnalle asetetaan valtakunnalliset strategiset päämäärät ja painopisteet koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Kehittämissuunnitelman linjausten perusteella ministeriö asettaa tarkemmat tavoitteet, joita tarkistetaan tarvittaessa säännöllisesti. Koulutuksen järjestäjät puolestaan asettavat työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa koskevat koulutuksen järjestäjäkohtaiset tavoitteet valtakunnallisten painopisteiden tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi ohjausryhmä esittää, että ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa olevaa määritelmää työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnasta vahvistettaisiin.
Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan ohjauksen kehittämiseksi ohjausryhmä esittää, että työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä säilyisi edelleen osana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaa. Tehtävä myönnettäisiin jatkossa kuitenkin viiden vuoden määräajaksi. Määräajan jälkeen koulutuksen järjestäjä voisi hakea tehtävälle jatkoa. Koulutuksen järjestäjien henkilöstön työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa koskevan osaamisen kehittämiseksi ministeriö lisäisi valtakunnallisia ja alueellisia tilaisuuksia. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan valtakunnallisen koordinoinnin edistämiseksi ja kehittämistyön tukemiseksi ministeriö asettaisi ohhjausryhmän. Sen tehtävänä olisi mm seurata työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan toimivuutta, arvioida työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan tavoitteiden kehittämistarpeita sekä linjata työelämän kehittämis- ja palvleutoiminnan kehittämishankkeiden painopisteitä.
Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan rahoituksen kehittämiseksi ohjausryhmä esittää, että koulutuksen järjestäjille voidaa edelleen myöntää kehittämisavustusta työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen. Avustuksia suunnattaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien strategisten painopisteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksin rahoitettavat hankkeet olisivat joko valtakunnallisia tai alueellisia ja niille varattaisiin erikseen määrärahat vuosittain valtion talousarviossa. Valtakunnallisten hankkeiden hallinnoinnista vastaisi opetushallinto ja alueellisten hankkeiden hallinnossa viisi ELY-keskusta. Ruotsinkieliset alueelliset hankehakemukset käsittelisi keskitetysti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Kehittämishankkeet voisivat olla sekä lyhyt- että pitkäkestoisia, kestoltaan enimmillään kolme vuotta.
Ohjausryhmä katsoo, että ehdotusten toimeenpanossa edetään siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee vuoden 2012 alkupuolella suunnitelman ohjausryhmän ehdotusten toimeenpanosta. Tavoitteena on, että lupamenettelyä ja säädösmuutoksia koskevat ehdotukset tulisivat voimaan vuoden 2013 alusta.
Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta on ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavaa työelämäyhteistyötä. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan keskeiset ominaispiirteet ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän välinen kumppanuus, verkostomainen toimintatapa sekä kysyntälähtöisyys. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan osuvaa ja vaikuttavaa työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa toteutetaan parhaiten silloin kun seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan asema ja rooli on selkeä ja vahva koulutuksen järjestäjän toimintaa ohjaavissa strategioissa; 2) työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa toteuttavat siihen erikoistuneet ja sitoutuneet koulutuksen järjestäjät; ja 3) työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa kehitetään ja toteutetaan koulutuksen järjestäjien koordinoiminan ja strategisten painopisteiden mukaisesti suunnattuina valtakunnallisina ja alueellisina hankkeina.
Ohjausryhmän näkemyksen mukaan työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan nykyinen perusta ammatillisessa lisäkoulutuksessa on vahva ja toimiva, mutta toimintaa on tarve ohjausryhmän käytössä olevien ja teetettyjen selvitysten perusteella kehittää edelleen seuraavilta osin: 1) asema, 2) ohjaus ja 3) rahoitus.
Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan aseman ja roolin vahvistamiseksi ohjausryhmä esittää, että työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnalle asetetaan valtakunnalliset strategiset päämäärät ja painopisteet koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Kehittämissuunnitelman linjausten perusteella ministeriö asettaa tarkemmat tavoitteet, joita tarkistetaan tarvittaessa säännöllisesti. Koulutuksen järjestäjät puolestaan asettavat työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa koskevat koulutuksen järjestäjäkohtaiset tavoitteet valtakunnallisten painopisteiden tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi ohjausryhmä esittää, että ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa olevaa määritelmää työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnasta vahvistettaisiin.
Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan ohjauksen kehittämiseksi ohjausryhmä esittää, että työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä säilyisi edelleen osana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaa. Tehtävä myönnettäisiin jatkossa kuitenkin viiden vuoden määräajaksi. Määräajan jälkeen koulutuksen järjestäjä voisi hakea tehtävälle jatkoa. Koulutuksen järjestäjien henkilöstön työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa koskevan osaamisen kehittämiseksi ministeriö lisäisi valtakunnallisia ja alueellisia tilaisuuksia. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan valtakunnallisen koordinoinnin edistämiseksi ja kehittämistyön tukemiseksi ministeriö asettaisi ohhjausryhmän. Sen tehtävänä olisi mm seurata työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan toimivuutta, arvioida työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan tavoitteiden kehittämistarpeita sekä linjata työelämän kehittämis- ja palvleutoiminnan kehittämishankkeiden painopisteitä.
Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan rahoituksen kehittämiseksi ohjausryhmä esittää, että koulutuksen järjestäjille voidaa edelleen myöntää kehittämisavustusta työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen. Avustuksia suunnattaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien strategisten painopisteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksin rahoitettavat hankkeet olisivat joko valtakunnallisia tai alueellisia ja niille varattaisiin erikseen määrärahat vuosittain valtion talousarviossa. Valtakunnallisten hankkeiden hallinnoinnista vastaisi opetushallinto ja alueellisten hankkeiden hallinnossa viisi ELY-keskusta. Ruotsinkieliset alueelliset hankehakemukset käsittelisi keskitetysti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Kehittämishankkeet voisivat olla sekä lyhyt- että pitkäkestoisia, kestoltaan enimmillään kolme vuotta.
Ohjausryhmä katsoo, että ehdotusten toimeenpanossa edetään siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee vuoden 2012 alkupuolella suunnitelman ohjausryhmän ehdotusten toimeenpanosta. Tavoitteena on, että lupamenettelyä ja säädösmuutoksia koskevat ehdotukset tulisivat voimaan vuoden 2013 alusta.