Sitaatioindeksityöryhmä II:n raportti: Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden Web of Science -julkaisut ja niiden vaikuttavuus vuosina 1990–2009
opetus- ja kulttuuriministeriö
2011
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:34
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-084-1Tiivistelmä
Tämän raportin on laatinut korkeakoulujen kansallisen julkaisurekisteriprojektin (JURE) Sitaatioindeksityöryhmä II. Raportissa selvitetään suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisujen määrää ja vaikuttavuutta Thomson Reutersin ISI Web of Science (WoS) -tietokannan sisältämien julkaisujen ja niiden saamien viittausten perusteella vuosina 1990–2009. Työn pohjana on ollut Sitaatioindeksityöryhmä I:n vuonna 2010 ilmestynyt raportti, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoisten menetelmällisten ratkaisujen vaikutusta tieteenaloittaisiin ja tutkimusorganisaatiokohtaisiin julkaisu- ja viittausmäärien analyyseihin, ja analyysit on tehty Sitaatioindeksityöryhmä I:n suosittelemilla menetelmillä.
Tässä raportissa esitellään suomalaisen julkaisutoiminnan kehityksen kokonaiskuvaa, kansainvälistä yhteisjulkaisemista sekä verrataan Suomen julkaisutuottavuutta ja vaikuttavuutta muihin OECD-maihin. Lisäksi kehitystä tarkastellaan tieteenaloittain ja tutkimusorganisaatioittain. Tarkempi tutkimusorganisaatiokohtainen analyysi on tehty kaikista yliopistoista, valtion tutkimuslaitoksista ja yliopistollisista sairaaloista. Tunnusluvut on laskettu nelivuotiskausittain 1990–1993, 1994–1997, 1998–2001, 2002–2005, 2006–2009.
Julkaisujen tieteellistä vaikuttavuutta on tässä raportissa kuvattu suhteellisen viittausindeksin sekä maailman viitatuimpaan kymmenykseen kuuluvien julkaisujen osuutta kuvaavan Top10-indeksin avulla. Tieteenalojen viittauskäytäntöjen erot on huomioitu analyyseissa suhteuttamalla kunkin julkaisun saamien viittausten määrä samalla alalla koko maailmassa julkaistuihin artikkeleihin. Lisäksi tarkastellaan sekä todellisia että ositettuja julkaisumääriä, joista jälkimmäisessä julkaisut on ositettu niihin osallistuneiden maiden ja organisaatioiden kesken.
Raportti osoittaa, että suomalaisten WoS-julkaisujen määrä on yli kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta 2000-luvun loppuun. Vuosina 2006–2009 Suomessa tehtiin enemmän julkaisuja asukasta kohden kuin missään muussa OECD-maassa. Kasvua on tapahtunut kaikilla päätieteenaloilla. Niin ikään kaikkien tässä raportissa tarkasteltujen yksittäisten tutkimusorganisaatioiden julkaisumäärät ovat kasvaneet. Suhteessa koko maailman julkaisumääriin Suomen osuus on kasvanut 2000-luvun alkuun asti, minkä jälkeen se on pysynyt melko tasaisena. Kun tarkastellaan ositettuja julkaisumääriä, joissa kukin julkaisu on ositettu siihen osallistuneiden maiden ja tutkimusorganisaatioiden kesken, kasvu on ollut selvästi vähäisempää. Tämä johtuu kansainvälisen yhteisjulkaisemisen lisääntymisestä.
Kansallisella tasolla suomalaisten julkaisujen saamien viittausten määrä on ollut koko tarkastelujakson ajan muutamia prosentteja maailman keskitason yläpuolella. Suhteellisessa viittausindeksissä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua organisaatioiden ja päätieteenalojen välillä. Tuleekin huomioida, että käytetyn aineiston kattavuus vaihtelee tieteenaloittain. Parhaiten aineiston avulla voidaan kuvata lääke- ja luonnontieteiden julkaisutoimintaa, joissa tutkimustulosten julkaiseminen keskittyy englanninkielisiin tieteellisiin lehtiin ja aineiston kattavuus on erinomainen. Sen sijaan tekniikan alalla tärkeiden konferenssijulkaisujen osalta aineiston edustavuus on puutteellinen. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä aineiston kattavuus on heikko, sillä suuri osa julkaisuista on kirjoja, kokoomateoksia ja tutkimustuloksia julkaistaan usein kansallisilla julkaisukanavilla.
Tässä raportissa esitellään suomalaisen julkaisutoiminnan kehityksen kokonaiskuvaa, kansainvälistä yhteisjulkaisemista sekä verrataan Suomen julkaisutuottavuutta ja vaikuttavuutta muihin OECD-maihin. Lisäksi kehitystä tarkastellaan tieteenaloittain ja tutkimusorganisaatioittain. Tarkempi tutkimusorganisaatiokohtainen analyysi on tehty kaikista yliopistoista, valtion tutkimuslaitoksista ja yliopistollisista sairaaloista. Tunnusluvut on laskettu nelivuotiskausittain 1990–1993, 1994–1997, 1998–2001, 2002–2005, 2006–2009.
Julkaisujen tieteellistä vaikuttavuutta on tässä raportissa kuvattu suhteellisen viittausindeksin sekä maailman viitatuimpaan kymmenykseen kuuluvien julkaisujen osuutta kuvaavan Top10-indeksin avulla. Tieteenalojen viittauskäytäntöjen erot on huomioitu analyyseissa suhteuttamalla kunkin julkaisun saamien viittausten määrä samalla alalla koko maailmassa julkaistuihin artikkeleihin. Lisäksi tarkastellaan sekä todellisia että ositettuja julkaisumääriä, joista jälkimmäisessä julkaisut on ositettu niihin osallistuneiden maiden ja organisaatioiden kesken.
Raportti osoittaa, että suomalaisten WoS-julkaisujen määrä on yli kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta 2000-luvun loppuun. Vuosina 2006–2009 Suomessa tehtiin enemmän julkaisuja asukasta kohden kuin missään muussa OECD-maassa. Kasvua on tapahtunut kaikilla päätieteenaloilla. Niin ikään kaikkien tässä raportissa tarkasteltujen yksittäisten tutkimusorganisaatioiden julkaisumäärät ovat kasvaneet. Suhteessa koko maailman julkaisumääriin Suomen osuus on kasvanut 2000-luvun alkuun asti, minkä jälkeen se on pysynyt melko tasaisena. Kun tarkastellaan ositettuja julkaisumääriä, joissa kukin julkaisu on ositettu siihen osallistuneiden maiden ja tutkimusorganisaatioiden kesken, kasvu on ollut selvästi vähäisempää. Tämä johtuu kansainvälisen yhteisjulkaisemisen lisääntymisestä.
Kansallisella tasolla suomalaisten julkaisujen saamien viittausten määrä on ollut koko tarkastelujakson ajan muutamia prosentteja maailman keskitason yläpuolella. Suhteellisessa viittausindeksissä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua organisaatioiden ja päätieteenalojen välillä. Tuleekin huomioida, että käytetyn aineiston kattavuus vaihtelee tieteenaloittain. Parhaiten aineiston avulla voidaan kuvata lääke- ja luonnontieteiden julkaisutoimintaa, joissa tutkimustulosten julkaiseminen keskittyy englanninkielisiin tieteellisiin lehtiin ja aineiston kattavuus on erinomainen. Sen sijaan tekniikan alalla tärkeiden konferenssijulkaisujen osalta aineiston edustavuus on puutteellinen. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä aineiston kattavuus on heikko, sillä suuri osa julkaisuista on kirjoja, kokoomateoksia ja tutkimustuloksia julkaistaan usein kansallisilla julkaisukanavilla.