Kulttuurivienti näkyy, uudistaa ja vaikuttaa: Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelman 2007-2011 loppuraportti
opetus- ja kulttuuriministeriö
2011
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:20This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-049-0Tiivistelmä
Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 laadittiin ministeriöiden ja kulttuurikentän toimijoiden yhteistyönä kulttuuriviennin kehittämistyöryhmässä vuosien 2006-2007 aikana. Työryhmän raportti Onko kulttuurilla vientiä? ON! luovutettiin kulttuuriministerille, kauppa- ja teollisuusministerille, ulkomaankauppa- ja kehitysministerille sekä ulkoministerille 1.3.2007. Valmistelun seurauksena pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että “ Luovaa taloutta vahvistetaan ja kulttuurin kansantaloudellista merkitystä lisätään edistämällä kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä.”.
Kulttuuriviennin kehittämisohjelman toimeenpanoa varten opetusministeriö asetti 5.9.2007 kulttuuriviennin ohjaus- ja valmisteluryhmät. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ja jäseninä ministerit Mauri Pekkarinen, Ilkka Kanerva (vuodesta 2008 Alexander Stubb), Paavo Väyrynen, Tuija Brax sekä valtiosihteeri Velipekka Nummikoski. Valmisteluryhmän puheenjohtaja on teatterinjohtaja Johan Storgård ja jäseninä on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM), työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja ulkoasiainministeriön (UM) virkamiesten lisäksi kulttuurin toimialajärjestö-jen ja yritysten edustajia.
Ohjelman yleisenä tavoitteena oli nostaa luovat ja kulttuurin toimialat tasavertaisiksi ja tunnustetuiksi vientialoiksi muiden vientialojen rinnalle. Lisäksi tavoitteena oli hallitusohjelman mukaisesti kulttuurin kansantaloudellisen vaikutuksen, eli alan työllisyyden, arvonlisäyksen, tuotoksen ja vientitulojen lisääminen.
Taustana oli tieto siitä, että a) Suomessa tuotetaan runsaasti korkeatasoista ja omaleimaista kulttuuria, b) kotimainen kulttuurin kulutus tuskin voi enää merkittävästi kasvaa ja c) kansainväliset kulttuurin markkinat ovat kasvaneet nopeasti. Kulttuuriviennin kehittämisohjelma ja sen toimenpiteet täydensivät muita kulttuuri-, elinkeino- ja ulkopoliittisia toimia. Ohjelma loi myös ensimmäistä kertaa tavoitteellisen ja poikkihallinnollisen viitekehyksen kulttuuriviennin edistämiseksi. Kuten ON! -raportissa todetaan: “Kulttuuriviennissä hyödynnetään ensi sijassa olemassa olevia tukirakenteita ja -muotoja, mikä edellyttää merkittävää ajattelu- ja toimintatapojen uudistusta sekä kulttuurin toimialoilla että viennin edistäjien keskuudessa.”
Kehittämisohjelman avulla ei ollut tarkoitus tukea luovuuden perustaa, tuotantoa tai kulttuurin perusinfrastruktuuria - jota varten on omat tukijärjestelmänsä - vaan nimenomaan sitä vaihetta, jossa kulttuurituote tai -palvelu tulee kosketuksiin yleisöjensä kanssa.
Kulttuuripolitiikan kannalta tavoitteena oli siten vahvistaa kulttuurin taloutta ja parantaa taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisten mahdollisuuksia hyödyntää tuotteitaan myös kansainvälisesti.
Elinkeinopolitiikan osalta tavoite oli saada kulttuurin ja luovien alojen yritykset elinkeinopoliittisten toimien piiriin aiempaa kattavammin ja hyödyntää luovan talouden potentiaalia elinkeino- ja vientirakenteen monipuolistamisessa. Ulkopolitiikan, erityisesti julkisuusdiplomatian, näkökulmasta tavoite oli nostaa kulttuuri vahvemmaksi osaksi Suomen maabrändin kehittämistoimia. Tässä loppuraportissa keskitytään kehittämisohjelman toimenpiteiden ja tulosten yleiseen arviointiin ja tehdään esitys kulttuuriviennin edistämisen suuntaviivoista tulevalla hallituskaudella. Loppuraportti sisältää myös vuotta 2010 koskevia toimenpiteitä. Ohjelman toimeenpanosta on laadittu erilliset kulttuurivientiraportit vuosilta 2007–2009. Raportit sisältävät yksityiskohtaiset kuvaukset eri toimenpiteistä ja ohjelman puitteissa toteutetuista hankkeista.
Kulttuuriviennin kehittämisohjelman toimeenpanoa varten opetusministeriö asetti 5.9.2007 kulttuuriviennin ohjaus- ja valmisteluryhmät. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ja jäseninä ministerit Mauri Pekkarinen, Ilkka Kanerva (vuodesta 2008 Alexander Stubb), Paavo Väyrynen, Tuija Brax sekä valtiosihteeri Velipekka Nummikoski. Valmisteluryhmän puheenjohtaja on teatterinjohtaja Johan Storgård ja jäseninä on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM), työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja ulkoasiainministeriön (UM) virkamiesten lisäksi kulttuurin toimialajärjestö-jen ja yritysten edustajia.
Ohjelman yleisenä tavoitteena oli nostaa luovat ja kulttuurin toimialat tasavertaisiksi ja tunnustetuiksi vientialoiksi muiden vientialojen rinnalle. Lisäksi tavoitteena oli hallitusohjelman mukaisesti kulttuurin kansantaloudellisen vaikutuksen, eli alan työllisyyden, arvonlisäyksen, tuotoksen ja vientitulojen lisääminen.
Taustana oli tieto siitä, että a) Suomessa tuotetaan runsaasti korkeatasoista ja omaleimaista kulttuuria, b) kotimainen kulttuurin kulutus tuskin voi enää merkittävästi kasvaa ja c) kansainväliset kulttuurin markkinat ovat kasvaneet nopeasti. Kulttuuriviennin kehittämisohjelma ja sen toimenpiteet täydensivät muita kulttuuri-, elinkeino- ja ulkopoliittisia toimia. Ohjelma loi myös ensimmäistä kertaa tavoitteellisen ja poikkihallinnollisen viitekehyksen kulttuuriviennin edistämiseksi. Kuten ON! -raportissa todetaan: “Kulttuuriviennissä hyödynnetään ensi sijassa olemassa olevia tukirakenteita ja -muotoja, mikä edellyttää merkittävää ajattelu- ja toimintatapojen uudistusta sekä kulttuurin toimialoilla että viennin edistäjien keskuudessa.”
Kehittämisohjelman avulla ei ollut tarkoitus tukea luovuuden perustaa, tuotantoa tai kulttuurin perusinfrastruktuuria - jota varten on omat tukijärjestelmänsä - vaan nimenomaan sitä vaihetta, jossa kulttuurituote tai -palvelu tulee kosketuksiin yleisöjensä kanssa.
Kulttuuripolitiikan kannalta tavoitteena oli siten vahvistaa kulttuurin taloutta ja parantaa taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisten mahdollisuuksia hyödyntää tuotteitaan myös kansainvälisesti.
Elinkeinopolitiikan osalta tavoite oli saada kulttuurin ja luovien alojen yritykset elinkeinopoliittisten toimien piiriin aiempaa kattavammin ja hyödyntää luovan talouden potentiaalia elinkeino- ja vientirakenteen monipuolistamisessa. Ulkopolitiikan, erityisesti julkisuusdiplomatian, näkökulmasta tavoite oli nostaa kulttuuri vahvemmaksi osaksi Suomen maabrändin kehittämistoimia. Tässä loppuraportissa keskitytään kehittämisohjelman toimenpiteiden ja tulosten yleiseen arviointiin ja tehdään esitys kulttuuriviennin edistämisen suuntaviivoista tulevalla hallituskaudella. Loppuraportti sisältää myös vuotta 2010 koskevia toimenpiteitä. Ohjelman toimeenpanosta on laadittu erilliset kulttuurivientiraportit vuosilta 2007–2009. Raportit sisältävät yksityiskohtaiset kuvaukset eri toimenpiteistä ja ohjelman puitteissa toteutetuista hankkeista.