Kansallinen digitaalinen kirjasto – yhteistyössä ja yhteentoimivasti
opetus- ja kulttuuriministeriö
2011
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:18
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-044-5
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-044-5
Tiivistelmä
Kansallinen digitaalinen kirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus, jolla edistetään kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaalisten tietovarantojen saatavuutta ja kehitetään digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytystä. Se on yksi keskeisistä Suomessa rakenteilla olevista tutkimuksen ja kulttuurin sähköisistä infrastruktuureista.
Kansallisella digitaalisella kirjastolla osallistutaan myös Euroopan unionin kulttuuriaineistojen ja tie-teellisten tietoaineistojen digitointia sekä niiden digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevien päämäärien saavuttamiseen. Hankkeen painopisteinä olivat:
- yhteisen asiakasliittymän kehittäminen kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistoille ja palveluille;
- kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisten aineistojen digitointi ja liittäminen asiakasliittymään;
- digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisun kehittäminen
- osaamisen lisääminen.
Asiakasliittymästä käyttäjät voivat hakea kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitoituja ja alkujaan digitaalisia tietovarantoja sekä uusia lainoja, ostaa kuvia, tehdä tilauksia ja käyttää monia muita palveluita.
Suuri osa hankkeen aikana digitoiduista 16 miljoonasta objektista – muun muassa historiallisista valokuvista ja kartoista, vanhoista sanomalehdistä, kirkonkirjoista, sotapäiväkirjoista, taideteoksista, taiteilijoiden luonnoskirjoista, museoesineistä ja kasvinäytteistä – tuodaan asiakasliittymän kautta kaikkien saataville.
Asiakasliittymä otetaan vaiheittain käyttöön vuodesta 2011 alkaen. Sitä ylläpidetään ja kehitetään keskitetysti Kansalliskirjastossa yhteistyössä osallistuvien organisaatioiden kanssa. Laiteympäristön yllä-pidosta vastaa Tieteen tietotekniikan keskus CSC.
Kansallisen digitaalisen kirjaston osaksi suunnitellulla keskitetyllä pitkäaikaissäilytysratkaisulla ratkaistaan useiden organisaatioiden pitkäaikaissäilytystarpeet. Sillä turvataan siirtymät järjestelmä-, ohjelmisto- ja laitepolvesta toiseen siten, että aineistot pysyvät eheinä ja ymmärrettävinä tulevaisuuden asiakkaille. Aineistot säilyvät myös pitkäaikaissäilytysjärjestelmässä tallentavien organisaatioiden aineistoina. Kokonaisuus suunnitellaan siten, että järjestelmää on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa myös tutkimuksen tietoaineistojen säilyttämisessä.
Kansallisarkisto johti pitkäaikaissäilyttämisen kehittämishanketta 2008–2010. Digitaalisen pitkäaikaissäilytysjärjestelmän ensimmäisen toteutusvaiheen (1.6.2010–31.12.2013) vastuuorganisaatio on Tieteen tietotekniikan keskus CSC. Tavoitteena on, että pitkäaikaissäilytysjärjestelmä otettaisiin käyttöön vuonna 2016.
Kansallinen digitaalinen kirjasto on kirjastojen, arkistojen ja museoiden tähänastisista yhteistyö-hankkeista laajin. Sen aikana yhteistyö on tiivistynyt ja lisääntynyt sekä kirjasto-, arkisto- ja museosektorien välillä että kunkin sektorin sisällä. Osaamista on lisätty koulutus- ja ajankohtaistapaamisissa, joissa on ollut yhteensä tuhansia osallistujia.
Seuraavan vaiheen (2011–2013) hallinnointimalli on suunniteltu kaksitasoiseksi. Hallinnointitason muodostavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kansallisen digitaalisen kirjaston johtoryhmä ja ohjausryhmä. Palvelujärjestelmätaso muodostuu ylläpito- ja jatkokehitysvaiheessa olevasta asiakasliittymästä sekä suunnittelu- ja toteutusvaiheessa olevasta pitkäaikaissäilytysjärjestelmästä.
Kansallisella digitaalisella kirjastolla osallistutaan myös Euroopan unionin kulttuuriaineistojen ja tie-teellisten tietoaineistojen digitointia sekä niiden digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevien päämäärien saavuttamiseen. Hankkeen painopisteinä olivat:
- yhteisen asiakasliittymän kehittäminen kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistoille ja palveluille;
- kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisten aineistojen digitointi ja liittäminen asiakasliittymään;
- digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisun kehittäminen
- osaamisen lisääminen.
Asiakasliittymästä käyttäjät voivat hakea kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitoituja ja alkujaan digitaalisia tietovarantoja sekä uusia lainoja, ostaa kuvia, tehdä tilauksia ja käyttää monia muita palveluita.
Suuri osa hankkeen aikana digitoiduista 16 miljoonasta objektista – muun muassa historiallisista valokuvista ja kartoista, vanhoista sanomalehdistä, kirkonkirjoista, sotapäiväkirjoista, taideteoksista, taiteilijoiden luonnoskirjoista, museoesineistä ja kasvinäytteistä – tuodaan asiakasliittymän kautta kaikkien saataville.
Asiakasliittymä otetaan vaiheittain käyttöön vuodesta 2011 alkaen. Sitä ylläpidetään ja kehitetään keskitetysti Kansalliskirjastossa yhteistyössä osallistuvien organisaatioiden kanssa. Laiteympäristön yllä-pidosta vastaa Tieteen tietotekniikan keskus CSC.
Kansallisen digitaalisen kirjaston osaksi suunnitellulla keskitetyllä pitkäaikaissäilytysratkaisulla ratkaistaan useiden organisaatioiden pitkäaikaissäilytystarpeet. Sillä turvataan siirtymät järjestelmä-, ohjelmisto- ja laitepolvesta toiseen siten, että aineistot pysyvät eheinä ja ymmärrettävinä tulevaisuuden asiakkaille. Aineistot säilyvät myös pitkäaikaissäilytysjärjestelmässä tallentavien organisaatioiden aineistoina. Kokonaisuus suunnitellaan siten, että järjestelmää on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa myös tutkimuksen tietoaineistojen säilyttämisessä.
Kansallisarkisto johti pitkäaikaissäilyttämisen kehittämishanketta 2008–2010. Digitaalisen pitkäaikaissäilytysjärjestelmän ensimmäisen toteutusvaiheen (1.6.2010–31.12.2013) vastuuorganisaatio on Tieteen tietotekniikan keskus CSC. Tavoitteena on, että pitkäaikaissäilytysjärjestelmä otettaisiin käyttöön vuonna 2016.
Kansallinen digitaalinen kirjasto on kirjastojen, arkistojen ja museoiden tähänastisista yhteistyö-hankkeista laajin. Sen aikana yhteistyö on tiivistynyt ja lisääntynyt sekä kirjasto-, arkisto- ja museosektorien välillä että kunkin sektorin sisällä. Osaamista on lisätty koulutus- ja ajankohtaistapaamisissa, joissa on ollut yhteensä tuhansia osallistujia.
Seuraavan vaiheen (2011–2013) hallinnointimalli on suunniteltu kaksitasoiseksi. Hallinnointitason muodostavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kansallisen digitaalisen kirjaston johtoryhmä ja ohjausryhmä. Palvelujärjestelmätaso muodostuu ylläpito- ja jatkokehitysvaiheessa olevasta asiakasliittymästä sekä suunnittelu- ja toteutusvaiheessa olevasta pitkäaikaissäilytysjärjestelmästä.