Yleinen kirjasto kuntalaisten toimissa : Tutkimus kirjastojen hyödyistä kuntalaisten arkielämässä
Serola, Sami; Vakkari, Pertti (2011-05-12)
opetus- ja kulttuuriministeriö
12.05.2011
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:21This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-050-6Tiivistelmä
Suomessa ei ole aiemmin tehty valtakunnallisia yleisten kirjastojen palveluiden hyötyä tarkastelevia tutkimuksia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on mitattu ainoastaan kirjastonkäytön ja lukemisen tiheyttä.
Tutkimuksessa selvitetään, mikä asema yleisellä kirjastolla on kuntalaisten arjen toiminnoissa verrattuna muihin vastaaviin kulttuurin ja tiedon tarjoajiin, sekä missä määrin kirjasto tyydyttää kuntalaisten tiedon, virkistyksen ja kulttuurin tarpeita. Tarkastelun lähtökohtana ovat kuntalaisten keskeiset päivittäiset toiminnot kuten opiskelu, työ, arjen askareet, ihmissuhteet ja harrastukset. Tutkimuksessa valotetaan niitä hyötyjä, joita kuntalaiset kokevat saavansa tarkasteltaviin toimiinsa käyttämällä kirjaston ja muiden vastaavien instituutioiden, kuten internet, televisio tai lehdet, tarjoamia palveluja.
Aineisto koottiin ositettuna satunnaisotantana 15-79 vuotiaista Manner-Suomen alueella asuvista suomalaisista, joiden yhteystiedot löytyvät väestörekisteristä. Kysely postitettiin 6000 henkilölle keväällä 2010. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1000 henkeä.
Tulosten perusteella kirjasto hyödytti eniten kirjallisuuden hankinnassa sekä vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa. Muiden kanavien käyttötiheyden ei havaittu vähentävän kirjastonkäyttöä tai hyötykokemuksia. Ne jotka käyttivät usein muita kanavia tietyllä elämänalueella, kokivat myös kirjastopalvelut hyödyllisiksi vastaavassa tarkoituksessa.
Yleiset kirjastot hyödyttävät kuntalaisia yleisimmin erityisesti kaunokirjallisuuden (71%) ja tietokirjallisuuden (67%) tarjoajana sekä vapaa-ajan opiskelussa ja itseopiskelussa (58%). Kun hyödyt tiivistettiin arkeen, kulttuuriharrastuksiin ja uratavoitteisiin liittyviin hyötyihin, vähemmän koulutetut, keski-ikäiset ja vanhemmat sekä työntekijät ja yrittäjät kokivat eniten hyötyä kirjastopalveluista arjen askareissa. Hyöty kulttuuriharrastuksissa oli puolestaan yleisintä naisten, nuorten, opiskelijoiden ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden ryhmissä. Uratavoitteissa (opiskelussa ja työssä) kokivat hyötyneensä kirjastosta erityisesti työssä käyvät, naiset, ylioppilastutkinnon suorittaneet sekä johtajat ja ylemmät toimihenkilöt.
Yleinen kirjasto on kuntalaisten mielestä kyennyt parhaiten edistämään tehtävistään yhdenvertaista tiedon saatavuutta, kirjallisuuden ja taiteen harrastusta, elinikäistä oppimista sekä demokratiaa. Kirjaston tavaramerkiksi yleisön käsityksissä nousee yhtäläinen mahdollisuuksien tarjonta kirjallisuudesta ja taiteesta nauttimiseen sekä itsensä kehittämisen.
Kirjasto ei pysty kilpailemaan viikoittaisessa käytössä muiden helpommin tavoitettavien kanavien kuten internetin, television, sekä sanoma ja aikakauslehtien kanssa. Kirjasto on kuitenkin suosittu ja keskeinen tiedonhankinnan kanava, sillä 49 % vastaajista ilmoitti käyneensä kirjastossa kuukausittain sekä 81% kuluneen vuoden aikana. Keskeisin käyttömuoto on kirjojen lainaus. Kirjaston valtteina muihin kanaviin verrattuna on taloudellisuus ja luotettavuus, sillä suurin osa vastanneista arvioi taloudellisuuden ja luotettavuuden kuvaavan kirjastoa erittäin hyvin. Vastaajat arvioivat internetin muuttaneen vain jossain määrin kirjastopalveluiden merkitystä itselleen.
Kanavien käytön kasaantumisen perusteella digitaalinen kuilu ja tiedollinen syrjäytyminen näyttävät olevan toisiinsa yhteydessä. Kirjastossa harvoin asioivat vanhat ja vähiten koulutetut käyttävät myös vähän internetiä.
Tutkimuksessa selvitetään, mikä asema yleisellä kirjastolla on kuntalaisten arjen toiminnoissa verrattuna muihin vastaaviin kulttuurin ja tiedon tarjoajiin, sekä missä määrin kirjasto tyydyttää kuntalaisten tiedon, virkistyksen ja kulttuurin tarpeita. Tarkastelun lähtökohtana ovat kuntalaisten keskeiset päivittäiset toiminnot kuten opiskelu, työ, arjen askareet, ihmissuhteet ja harrastukset. Tutkimuksessa valotetaan niitä hyötyjä, joita kuntalaiset kokevat saavansa tarkasteltaviin toimiinsa käyttämällä kirjaston ja muiden vastaavien instituutioiden, kuten internet, televisio tai lehdet, tarjoamia palveluja.
Aineisto koottiin ositettuna satunnaisotantana 15-79 vuotiaista Manner-Suomen alueella asuvista suomalaisista, joiden yhteystiedot löytyvät väestörekisteristä. Kysely postitettiin 6000 henkilölle keväällä 2010. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1000 henkeä.
Tulosten perusteella kirjasto hyödytti eniten kirjallisuuden hankinnassa sekä vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa. Muiden kanavien käyttötiheyden ei havaittu vähentävän kirjastonkäyttöä tai hyötykokemuksia. Ne jotka käyttivät usein muita kanavia tietyllä elämänalueella, kokivat myös kirjastopalvelut hyödyllisiksi vastaavassa tarkoituksessa.
Yleiset kirjastot hyödyttävät kuntalaisia yleisimmin erityisesti kaunokirjallisuuden (71%) ja tietokirjallisuuden (67%) tarjoajana sekä vapaa-ajan opiskelussa ja itseopiskelussa (58%). Kun hyödyt tiivistettiin arkeen, kulttuuriharrastuksiin ja uratavoitteisiin liittyviin hyötyihin, vähemmän koulutetut, keski-ikäiset ja vanhemmat sekä työntekijät ja yrittäjät kokivat eniten hyötyä kirjastopalveluista arjen askareissa. Hyöty kulttuuriharrastuksissa oli puolestaan yleisintä naisten, nuorten, opiskelijoiden ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden ryhmissä. Uratavoitteissa (opiskelussa ja työssä) kokivat hyötyneensä kirjastosta erityisesti työssä käyvät, naiset, ylioppilastutkinnon suorittaneet sekä johtajat ja ylemmät toimihenkilöt.
Yleinen kirjasto on kuntalaisten mielestä kyennyt parhaiten edistämään tehtävistään yhdenvertaista tiedon saatavuutta, kirjallisuuden ja taiteen harrastusta, elinikäistä oppimista sekä demokratiaa. Kirjaston tavaramerkiksi yleisön käsityksissä nousee yhtäläinen mahdollisuuksien tarjonta kirjallisuudesta ja taiteesta nauttimiseen sekä itsensä kehittämisen.
Kirjasto ei pysty kilpailemaan viikoittaisessa käytössä muiden helpommin tavoitettavien kanavien kuten internetin, television, sekä sanoma ja aikakauslehtien kanssa. Kirjasto on kuitenkin suosittu ja keskeinen tiedonhankinnan kanava, sillä 49 % vastaajista ilmoitti käyneensä kirjastossa kuukausittain sekä 81% kuluneen vuoden aikana. Keskeisin käyttömuoto on kirjojen lainaus. Kirjaston valtteina muihin kanaviin verrattuna on taloudellisuus ja luotettavuus, sillä suurin osa vastanneista arvioi taloudellisuuden ja luotettavuuden kuvaavan kirjastoa erittäin hyvin. Vastaajat arvioivat internetin muuttaneen vain jossain määrin kirjastopalveluiden merkitystä itselleen.
Kanavien käytön kasaantumisen perusteella digitaalinen kuilu ja tiedollinen syrjäytyminen näyttävät olevan toisiinsa yhteydessä. Kirjastossa harvoin asioivat vanhat ja vähiten koulutetut käyttävät myös vähän internetiä.