Kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikka
Kivistö, Kalevi; Kangas, Anita (2011-03-07)
Kivistö, Kalevi
Kangas, Anita
opetus- ja kulttuuriministeriö
07.03.2011
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:12This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-027-8Tiivistelmä
Selvityksessä ministeri Kalevi Kivistö ja professori Anita Kangas tarkastelevat kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikkaa lainsäädännön, kulttuuripalveluiden saatavuuden, saavutettavuuden sekä kulttuuripalveluiden tuotantoedellytysten näkökulmista. Kuntien kulttuuritoimen tuki- ja kehittämispolitiikkaan vaikuttavat monet muutokset, kuten kuntarakenteen muutos, ml. PARAS-hanke ja aluehallinnossa tapahtuneet uudistukset.
Tilastokeskuksen mukaan alue-erot kulttuurin kulutuksessa ovat Suomessa EU-maiden suurimpia, kun verrataan tiheään ja harvaan asuttuja alueita. Pääkaupunkiseudun ja maakuntakeskusten ulkopuolella kulttuuripalveluiden tarjonta on niukkaa. Kulttuuripalveluiden käytön erilaistuminen näkyy paitsi alueellisissa, myös sosiaaliryhmien välisissä eroissa.
Selvittäjien mukaan kulttuurin voimavarat vaihtelevat paljon kuntien välillä. Erityisen suuri haaste paikallisen kulttuuritoiminnan kehittämiselle on kuntien erilaistuminen. Kulttuuripalveluita voidaan järjestää mm. kuntien omana toimintana, kolmannen tai yksityisen sektorin toteuttamana. Perusongelmana paikallisen kulttuuritoiminnan edistämisessä on selvittäjien mukaan kulttuurin marginaalinen asema paikallispolitiikassa. Strategioissa asetetaan tavoitteita, mutta ne eivät konkretisoidu käytännön politiikaksi. Haasteita on myös eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämisessä. Lisäksi valtion toimet paikallisen kulttuuritoiminnan edistämisessä ovat kuntavaltio-suhteen muuttumisen myötä jääneet vaikutuksiltaan vähäisiksi.
Selvittäjät esittävät useita toimenpiteitä kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikan vahvistamiselle. Toimenpide-ehdotukset pohjautuvat siihen, että kulttuuripalvelut ovat kuntalaisille perus- ja lähipalveluita ja niiden saavutettavuus olisi kunnissa mahdollistettava. Toimenpide-ehdotuksissa otetaan huomioon myös väestömuutokset, kuten ikääntyminen ja monikulttuurisuus.
Toimenpide-ehdotukset keskittyvät yleisen kulttuuritoiminnan vahvistamiseen, luovien alojen edistämiseen, kuntien taidelaitosten kehittämiseen, taiteen perusopetukseen, kulttuurin aluepolitiikan kehittämiseen, alueellisten taidetoimikuntien kehittämiseen, kolmannen sektorin rooliin, osallisuuteen, osallistamiseen ja osallistumiseen, strategiatyöhön sekä tilastointiin ja tiedontuotantoon.
Tilastokeskuksen mukaan alue-erot kulttuurin kulutuksessa ovat Suomessa EU-maiden suurimpia, kun verrataan tiheään ja harvaan asuttuja alueita. Pääkaupunkiseudun ja maakuntakeskusten ulkopuolella kulttuuripalveluiden tarjonta on niukkaa. Kulttuuripalveluiden käytön erilaistuminen näkyy paitsi alueellisissa, myös sosiaaliryhmien välisissä eroissa.
Selvittäjien mukaan kulttuurin voimavarat vaihtelevat paljon kuntien välillä. Erityisen suuri haaste paikallisen kulttuuritoiminnan kehittämiselle on kuntien erilaistuminen. Kulttuuripalveluita voidaan järjestää mm. kuntien omana toimintana, kolmannen tai yksityisen sektorin toteuttamana. Perusongelmana paikallisen kulttuuritoiminnan edistämisessä on selvittäjien mukaan kulttuurin marginaalinen asema paikallispolitiikassa. Strategioissa asetetaan tavoitteita, mutta ne eivät konkretisoidu käytännön politiikaksi. Haasteita on myös eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämisessä. Lisäksi valtion toimet paikallisen kulttuuritoiminnan edistämisessä ovat kuntavaltio-suhteen muuttumisen myötä jääneet vaikutuksiltaan vähäisiksi.
Selvittäjät esittävät useita toimenpiteitä kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikan vahvistamiselle. Toimenpide-ehdotukset pohjautuvat siihen, että kulttuuripalvelut ovat kuntalaisille perus- ja lähipalveluita ja niiden saavutettavuus olisi kunnissa mahdollistettava. Toimenpide-ehdotuksissa otetaan huomioon myös väestömuutokset, kuten ikääntyminen ja monikulttuurisuus.
Toimenpide-ehdotukset keskittyvät yleisen kulttuuritoiminnan vahvistamiseen, luovien alojen edistämiseen, kuntien taidelaitosten kehittämiseen, taiteen perusopetukseen, kulttuurin aluepolitiikan kehittämiseen, alueellisten taidetoimikuntien kehittämiseen, kolmannen sektorin rooliin, osallisuuteen, osallistamiseen ja osallistumiseen, strategiatyöhön sekä tilastointiin ja tiedontuotantoon.