Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen
opetus- ja kulttuuriministeriö
04.03.2011
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:8This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-017-9Tiivistelmä
Opetusministeriö käynnisti 4.12.2009 oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishankkeen sekä asetti hankkeelle ohjausryhmän ja työjaoston. Hankkeen tehtäväksi annettiin laatia 1) oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan viranomaistoiminnan laatukriteerit, 2) oppisopimuskoulutuksen erityispiirteiden pohjalta ehdotukset toimenpiteiksi, joiden perusteella ohjausjärjestelmää kehitetään hallinnollisten käytäntöjen selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi, 3) työpaikalla tapahtuvan oppimisen vastuut ja velvoitteet koulutuksen järjestäjän, työnantajan ja opiskelijan näkökulmista sekä niiden toteutumisen varmistavat ohjaukselliset kehittämistoimenpiteet, 4) esitykset oppisopimuskoulutuksen kysyntälähtöisen järjestämisen varmistamiseksi tehtävistä toimenpiteistä sekä 5) edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutukset lainsäädäntöön ja muuhun ohjeistukseen. Toimeksiannon mukaisesti hankkeen tarkoituksena on samalla tukea ammatillisen koulutuksen laatustrategian valmistelua.
Oppisopimuskoulutuksen nykytilan kuvauksen, järjestelmä- ja prosessivaihekuvauksen sekä laadun kehittämishaasteet sisältävä väliraportti luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle 30.4.2010. Väliraportista hankittiin palautetta oppisopimuskoulutuksen järjestäjiltä Oppisopimuskoulutuksen tietotorilla 5.5.2010. Lisäksi väliraporttia käsiteltiin Elinikäisen oppimisen neuvoston työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaoston kokouksessa 21.5.2010. Palautteet on huomioitu loppuraportin ja ehdotusten valmistelussa.
Koulutuksen järjestäjätason oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämisen lähtökohtana on, että oppisopimuskoulutus on osa koulutuksen järjestäjän koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa ja oppisopimuskoulutus sekä sen erityispiirteet otetaan huomioon koulutuksen järjestäjän strategioissa. Toinen keskeinen lähtökohta on, että koulutuksen järjestäjän organisaatiossa määritetään oppisopimusorganisaation toimintamenettelyt tai -malli, resurssit, hallinto, johtamisjärjestelmät ja oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten asema siten, että laatukriteerien mukaisten viranomaistehtävien toteuttaminen ja kehittäminen ovat mahdollisia.
Koulutuksen järjestäjätason laadunhallinnan puitteet sisältyvät oppisopimuskoulutuksen prosessin eri vaiheiden mukaiseen laadukkaan toiminnan kuvaukseen ja kriteereihin. Osana koulutuksen järjestäjätason laadun kehittämistä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen eri osapuolten vastuiden ja velvoitteiden määrittelyllä on olennainen merkitys. Myös järjestämismuodon verkostomaisuus korostaa koulutuksen järjestäjän vastuuta eri osapuolten vastuiden ja työnjaon määrittelyssä.
Kansallisen tason toimenpiteiksi oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseksi ohjausryhmä esittää laadunhallinnan oppaan ja muiden tukimuotojen kehittämistä. Oppaaseen sisällytettäisiin keskitetysti oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskeva ohjeistus koulutusprosessin toteuttamisen osalta sekä oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä tarvittavat lomakkeet. Ohjausryhmä esittää myös oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten toimijoiden osaamisen lisäämistä valtakunnallisella koulutusohjelmalla.
Oppisopimuskoulutuksen laadunvarmistusta ja yhtenäisten käytäntöjen toteutumista esitetään vahvistettavaksi lisäämällä järjestelmän läpinäkyvyyttä. Tavoitteena tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmiä kehitettäessä on lisätä oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevia tietosisältöjä. Koulutuksen järjestäjätason opintohallinnon järjestelmien kehittämistä tuetaan siten, että ne tukevat valtakunnallista tiedonkeruuta ja oppisopimusprosessin laadun ja läpinäkyvyyden varmistamista. Opintohallinnon järjestelmän kehittäminen edellyttää, että oppisopimuskoulutuksen tietoperusta määritellään kaikkien prosessivaiheiden osalta.
Oppisopimuskoulutuksen osallistumiskynnyksen alentamiseksi ohjausryhmä esittää, että työmarkkinajärjestöt selvittäisivät, miten keskeisten toimialojen työehtosopimusten palkkausta koskevissa määräyksissä on huomioitu tehtävien vaativuus ja ammattitaidon kehittyminen sekä mahdolliset erilliset määräykset harjoittelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden palkkauksesta. Ohjausryhmä esittää myös, että opetushallintoviranomaiset ja työmarkkinajärjestöt selvittävät yhteistyössä eri malleja, miten oppisopimusopiskelun aikana voisi työskennellä nykyistä joustavammin useammassa työpaikassa siten, että eri osapuolten sitoutuminen voidaan samalla varmistaa.
Oppisopimuskoulutuksen nykytilan kuvauksen, järjestelmä- ja prosessivaihekuvauksen sekä laadun kehittämishaasteet sisältävä väliraportti luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle 30.4.2010. Väliraportista hankittiin palautetta oppisopimuskoulutuksen järjestäjiltä Oppisopimuskoulutuksen tietotorilla 5.5.2010. Lisäksi väliraporttia käsiteltiin Elinikäisen oppimisen neuvoston työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaoston kokouksessa 21.5.2010. Palautteet on huomioitu loppuraportin ja ehdotusten valmistelussa.
Koulutuksen järjestäjätason oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämisen lähtökohtana on, että oppisopimuskoulutus on osa koulutuksen järjestäjän koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa ja oppisopimuskoulutus sekä sen erityispiirteet otetaan huomioon koulutuksen järjestäjän strategioissa. Toinen keskeinen lähtökohta on, että koulutuksen järjestäjän organisaatiossa määritetään oppisopimusorganisaation toimintamenettelyt tai -malli, resurssit, hallinto, johtamisjärjestelmät ja oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten asema siten, että laatukriteerien mukaisten viranomaistehtävien toteuttaminen ja kehittäminen ovat mahdollisia.
Koulutuksen järjestäjätason laadunhallinnan puitteet sisältyvät oppisopimuskoulutuksen prosessin eri vaiheiden mukaiseen laadukkaan toiminnan kuvaukseen ja kriteereihin. Osana koulutuksen järjestäjätason laadun kehittämistä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen eri osapuolten vastuiden ja velvoitteiden määrittelyllä on olennainen merkitys. Myös järjestämismuodon verkostomaisuus korostaa koulutuksen järjestäjän vastuuta eri osapuolten vastuiden ja työnjaon määrittelyssä.
Kansallisen tason toimenpiteiksi oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseksi ohjausryhmä esittää laadunhallinnan oppaan ja muiden tukimuotojen kehittämistä. Oppaaseen sisällytettäisiin keskitetysti oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskeva ohjeistus koulutusprosessin toteuttamisen osalta sekä oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä tarvittavat lomakkeet. Ohjausryhmä esittää myös oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten toimijoiden osaamisen lisäämistä valtakunnallisella koulutusohjelmalla.
Oppisopimuskoulutuksen laadunvarmistusta ja yhtenäisten käytäntöjen toteutumista esitetään vahvistettavaksi lisäämällä järjestelmän läpinäkyvyyttä. Tavoitteena tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmiä kehitettäessä on lisätä oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevia tietosisältöjä. Koulutuksen järjestäjätason opintohallinnon järjestelmien kehittämistä tuetaan siten, että ne tukevat valtakunnallista tiedonkeruuta ja oppisopimusprosessin laadun ja läpinäkyvyyden varmistamista. Opintohallinnon järjestelmän kehittäminen edellyttää, että oppisopimuskoulutuksen tietoperusta määritellään kaikkien prosessivaiheiden osalta.
Oppisopimuskoulutuksen osallistumiskynnyksen alentamiseksi ohjausryhmä esittää, että työmarkkinajärjestöt selvittäisivät, miten keskeisten toimialojen työehtosopimusten palkkausta koskevissa määräyksissä on huomioitu tehtävien vaativuus ja ammattitaidon kehittyminen sekä mahdolliset erilliset määräykset harjoittelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden palkkauksesta. Ohjausryhmä esittää myös, että opetushallintoviranomaiset ja työmarkkinajärjestöt selvittävät yhteistyössä eri malleja, miten oppisopimusopiskelun aikana voisi työskennellä nykyistä joustavammin useammassa työpaikassa siten, että eri osapuolten sitoutuminen voidaan samalla varmistaa.