Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusuudistus 2008–2010 : Osa II

Abstract

Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti seurannut museoiden, teattereiden ja orkestereiden vuosina 2008–2010 tehdyn valtionosuusuudistuksen toteutumista. Vuonna 2005 eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain uudistuksesta, jonka seurauksena museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinta tarkistetaan vuoden 2008 alusta lukien kustannustasoa vastaavaksi joka neljäs vuosi. Uudistuksen myötä laitosten valtionosuudet kasvoivat vuosina 2008–2 010 arviolta noin 50 miljoonaa euroa, eli lähes 80 %. Kolmen vuoden aikana toteutettu valtionosuuksien yksikköhinnan kasvattaminen on merkittävin järjestelmän käyttöönoton jälkeen tehty uudistus. Työryhmä on selvittänyt museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien korotusten kohdentumista laitosten toimintaan uudistuksen ajan vuosina 2008–2010. Valtionosuuden piirissä oleville laitoksille lähetetyn kyselyn perusteella työryhmä totesi, että tilanne valtionosuuksien kohdentumisen osalta on parempi kuin valtionosuusjärjestelmää käyttöön otettaessa vuonna 1993. Tällöin valtion rahoituksen voimakkaasti kasvaessa kunnat leikkasivat omia tukiaan laitoksille jopa valtionosuuden kasvua enemmän. Tehdyn kyselyn perusteella kuntien rahoitus kulttuurilaitoksille on nyt keskimäärin hieman kasvanut, mutta tilanne kuntien ja taiteen alojen välillä vaihtelee suuresti. Teattereiden osalta valtionosuus on vuonna 2010 ensimmäistä kertaa kunnan rahoitusosuutta suurempi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tilannut laajemman arvioinnin uudistuksen vaikutuksista kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporelta.

Työryhmä pohti toimeksiantonsa mukaisesti myös erilaisia malleja valtionosuusjärjestelmään liittyvän kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Vaihtoehtoina pidettiin valtionosuudesta laskettavaa kannustinosaa, harkinnanvaraisen kehittämisavustuksen muuttamista kannustavuusmittareiden tulosten perusteella jaettavaksi lisäavustukseksi, uuden harkinnanvaraisen valtionavustuksen luomista tai erillisen laatupalkinnon perustamista. Vaikka uuden harkinnanvaraisen kehittämisavustuksen tai kannustusavustuksen luominen sai työryhmässä kannatusta työryhmä totesi, että vaihtoehto ei ole realistinen. Museoille, teattereille ja orkestereille on jo olemassa useita erityyppisiä harkinnanvaraisia valtionavustuksia. Lisäksi laitosten valtionosuuksia on juuri lisätty 50 miljoonalla eurolla. Valtiontalouden kehitysnäkymien valossa valtiolla ei ole lähitulevaisuudessa mahdollisuuksia olennaisesti lisätä kyseisten laitosten avustuksia. Jo olemassa olevan harkinnanvaraisen kehittämisavustuksen muuttaminen kannustavuuden perustella jaettavaksi jäisi vaikutuksiltaan varsin vähäiseksi. Tällöin toimivin tapa toteuttaa kannustinjärjestelmä olisi valtionosuudesta laskettava kannustinosa. Kannustinjärjestelmällä osana taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmää pyritään luomaan mittarit laitosten toiminnan laadun ja tuloksellisuuden arvioimiseksi. Järjestelmän luomisen tavoitteena on mahdollistaa laitosten palkitseminen hyvästä toiminnasta sekä aikaansaadun vaikuttavuuden osoittaminen suhteessa kustannuksiin. Tuotettujen sisältöjen taiteellista laatua ei pyritä määrittelemään.

Työryhmä esittää selvitettäväksi, onko järjestelmän kannustavuuden lisäämiseksi mahdollista kehittää kaikkia valtionosuuslaitoksia tasavertaisesti kohteleva arviointimenetelmä ja siihen liittyvät indikaattorit tai mittarit, joiden perusteella kohdennettaisiin jatkossa osa museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksista.

Museojaosto esittää uudistuksia valtakunnallisten erikoismuseoiden toiminnan rahoitukseen sekä valtakunnallista erikoismuseotoimintaa koskevan selvitystyön käynnistämistä. Korotetun valtionosuuden maksuperusteita esitetään täsmennettäväksi. Lisäksi jaosto on laatinut ohjeistuksen valtionosuuden piirissä olevien museoiden sopimukseen perustuvia ylläpitomalleja varten.