Vapaan sivistystyön rahoitustyöryhmän muistio
opetus- ja kulttuuriministeriö
19.03.2010
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:12This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-867-0Tiivistelmä
Työryhmän työ on osa vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009–2012 toimeenpanoa (OPM 2009:12). Opetusministeriön 17.6.2009 päättämän toimeenpanosuunnitelman mukaisesti on uudistettu vuoden 2010 alusta vapaan sivistystyön lainsäädäntöä (mm. tavoitteet, oppilaitosryhmien tehtävät, ylläpitämislupien asema, yhteistyövelvoite, laatu- ja kehittämisavustusten käyttöönotto) ja käynnistetty oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen kehittämisprosessi. Opetusministeriö asetti syksyllä 2009 vapaan sivistystyön tilasto- ja tietopohjan kehittämishankkeen ja rahoitustyöryhmän.
Vapaan sivistystyön rahoitustyöryhmän tehtävänä oli laatia selvitykset ja ehdotukset vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksen määräytymisen uudistustarpeista. Työryhmä on tehnyt toimeksiantonsa mukaisesti ehdotuksia koko vapaata sivistystyötä koskevista sekä eri oppilaitosryhmiä koskevista uudistustarpeista. Lähtökohtana on, että vapaan sivistystyön pääasiallisena rahoitusmuotona jatkossakin säilyy todellisiin kustannuksiin perustuva, laskennallinen valtionosuusjärjestelmä. Työryhmä on pitänyt lähtökohtana vapaan sivistystyön kasvavaa merkitystä elinikäisen oppimisen, tasa-arvon ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan vahvistamisessa sekä riittävän ja vakaan valtion rahoituksen turvaamista tulevina vuosina. Keskeinen ongelma on, että toteutuneen koulutuksen volyymi on talousarviossa määriteltyä ja rahoituksen piiriin kuuluvaa suoritemäärää huomattavasti pienempi.
Työryhmä ehdottaa, että kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen suoritemääriä lisätään valtion talousarviossa lähemmäs todellista toteutumaa ja että kansalaisopistoissa siirrytään kolmen vuoden siirtymäajalla yhteen yksikköhintaan. Taiteen perusopetuksen järjestäminen säilyy ennallaan kansalaisopistoissa.
Työryhmä pitää perusteltuna kansanopistoyhdistyksen lausumaa, jonka mukaan kansanopistojen vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä vahvistettaisiin parhaiten nostamalla valtionosuusprosentti 57:stä 65:een. Työryhmä esittää, että yksikköhinnan porrastukset kohdistetaan kansanopistojen ylläpitämisluvassa määriteltyjen erityistehtävien mukaiseen koulutukseen. Vaikeasti vammaisten koulutuksen erityistehtävä ehdotetaan keskitettäväksi opistoille, joilla erityistehtävän mukainen koulutus on jatkuvaa ja opetus pääasiallisesti pitkäkestoista. Kirjeopetuksen rahoitus liitetään osaksi etä- ja monimuoto-opetuksen rahoitusperusteita.
Opintokeskusten osalta työryhmä esittää, että opintokerho-opetusta uudistetaan ja sen asemaa vahvistetaan ja että opintokerhoja ja muuta opintotoimintaa koskeva rahoitus muodostetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi työryhmä esittää, että suoritemäärää lisätään lähemmäksi toteutumaa, opintokeskusten omaa päätäntävaltaa rahoituksen kohdentamisessa lisätään sekä opetusministeriön ja opintokeskusten välisessä toiminnan tavoitteenasettelussa ja seurannassa otetaan käyttöön kolmivuotiset kehittämissuunnitelmat.
Työryhmä esittää, että perustamishankkeiden rahoituksessa siirrytään poistoihin perustuvaan yksikköhintarahoitukseen ja samalla luovutaan hankekohtaisesta rahoituksesta vuodesta 2012 lähtien. Kansanopistojen vuokrakustannuksista johtuvasta yksikköhinnan korotusmenettelystä luovutaan asteittain ja vuosivuokran vahvistamisesta luovutaan.
Työryhmä pitää tärkeänä, että vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat jatkossakin toimia merkittävinä avoimen yliopisto-opetuksen järjestäjinä ja että tästä toiminnasta perittävät maksut pysyvät kohtuullisina elinikäisen oppimisen edellytysten ja koulutuksen saavutettavuuden tukemiseksi. Työryhmä esittää, että yhteistyö vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon konkreettisella tavalla myös yliopistojen strategisessa ohjauksessa, seurannassa ja rahoituksen määräytymisessä ja että sitä edistetään opetusministeriön ja ministeriön yhteydessä toimivien asiantuntijaelinten toimesta.
Työryhmä esittää, että lausuntokierros huomioonottaen ehdotusten pohjalta annetaan HE vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta budjettilakina syksyllä 2010 ja että ehdotusten toimeenpanon vaatimat muutokset sisällytetään vuoden 2011 talousarvioesitykseen. HE:een sisältyvät muutokset tulisivat voimaan vuoden 2011 tai 2012 alusta. Esimerkiksi investointien rahoitusjärjestelmän uudistus tulisi voimaan vuoden 2012 alusta.
Vapaan sivistystyön rahoitustyöryhmän tehtävänä oli laatia selvitykset ja ehdotukset vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksen määräytymisen uudistustarpeista. Työryhmä on tehnyt toimeksiantonsa mukaisesti ehdotuksia koko vapaata sivistystyötä koskevista sekä eri oppilaitosryhmiä koskevista uudistustarpeista. Lähtökohtana on, että vapaan sivistystyön pääasiallisena rahoitusmuotona jatkossakin säilyy todellisiin kustannuksiin perustuva, laskennallinen valtionosuusjärjestelmä. Työryhmä on pitänyt lähtökohtana vapaan sivistystyön kasvavaa merkitystä elinikäisen oppimisen, tasa-arvon ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan vahvistamisessa sekä riittävän ja vakaan valtion rahoituksen turvaamista tulevina vuosina. Keskeinen ongelma on, että toteutuneen koulutuksen volyymi on talousarviossa määriteltyä ja rahoituksen piiriin kuuluvaa suoritemäärää huomattavasti pienempi.
Työryhmä ehdottaa, että kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen suoritemääriä lisätään valtion talousarviossa lähemmäs todellista toteutumaa ja että kansalaisopistoissa siirrytään kolmen vuoden siirtymäajalla yhteen yksikköhintaan. Taiteen perusopetuksen järjestäminen säilyy ennallaan kansalaisopistoissa.
Työryhmä pitää perusteltuna kansanopistoyhdistyksen lausumaa, jonka mukaan kansanopistojen vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä vahvistettaisiin parhaiten nostamalla valtionosuusprosentti 57:stä 65:een. Työryhmä esittää, että yksikköhinnan porrastukset kohdistetaan kansanopistojen ylläpitämisluvassa määriteltyjen erityistehtävien mukaiseen koulutukseen. Vaikeasti vammaisten koulutuksen erityistehtävä ehdotetaan keskitettäväksi opistoille, joilla erityistehtävän mukainen koulutus on jatkuvaa ja opetus pääasiallisesti pitkäkestoista. Kirjeopetuksen rahoitus liitetään osaksi etä- ja monimuoto-opetuksen rahoitusperusteita.
Opintokeskusten osalta työryhmä esittää, että opintokerho-opetusta uudistetaan ja sen asemaa vahvistetaan ja että opintokerhoja ja muuta opintotoimintaa koskeva rahoitus muodostetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi työryhmä esittää, että suoritemäärää lisätään lähemmäksi toteutumaa, opintokeskusten omaa päätäntävaltaa rahoituksen kohdentamisessa lisätään sekä opetusministeriön ja opintokeskusten välisessä toiminnan tavoitteenasettelussa ja seurannassa otetaan käyttöön kolmivuotiset kehittämissuunnitelmat.
Työryhmä esittää, että perustamishankkeiden rahoituksessa siirrytään poistoihin perustuvaan yksikköhintarahoitukseen ja samalla luovutaan hankekohtaisesta rahoituksesta vuodesta 2012 lähtien. Kansanopistojen vuokrakustannuksista johtuvasta yksikköhinnan korotusmenettelystä luovutaan asteittain ja vuosivuokran vahvistamisesta luovutaan.
Työryhmä pitää tärkeänä, että vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat jatkossakin toimia merkittävinä avoimen yliopisto-opetuksen järjestäjinä ja että tästä toiminnasta perittävät maksut pysyvät kohtuullisina elinikäisen oppimisen edellytysten ja koulutuksen saavutettavuuden tukemiseksi. Työryhmä esittää, että yhteistyö vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon konkreettisella tavalla myös yliopistojen strategisessa ohjauksessa, seurannassa ja rahoituksen määräytymisessä ja että sitä edistetään opetusministeriön ja ministeriön yhteydessä toimivien asiantuntijaelinten toimesta.
Työryhmä esittää, että lausuntokierros huomioonottaen ehdotusten pohjalta annetaan HE vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta budjettilakina syksyllä 2010 ja että ehdotusten toimeenpanon vaatimat muutokset sisällytetään vuoden 2011 talousarvioesitykseen. HE:een sisältyvät muutokset tulisivat voimaan vuoden 2011 tai 2012 alusta. Esimerkiksi investointien rahoitusjärjestelmän uudistus tulisi voimaan vuoden 2012 alusta.