Ammatillisten aineiden opettajien sekä rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksia selvittäneen työryhmän loppuraportti
opetus- ja kulttuuriministeriö
12.02.2010
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiäThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-851-9Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 1.4.2009 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ammatillisten opettajien opintojen sekä rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksia. Työryhmän tuli myös arvioida ammatillisten opettajien opetusta sekä terveystiedon opetusta koskevien siirtymäsäännösten jatkamistarvetta ja tehdä tarvittaessa muutosesitykset sekä arvioida tehtyjen esitysten vaikutusta ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijavalintaan.
Työryhmä on käsitellyt laajasti ammatilliseen opettajuuteen, opettajien ammattitaitovaatimuksiin ja kelpoisuusvaatimuksiin kohdistuvista muutostarpeita sekä opettajan työnkuvan muutoksia. Työryhmän mukaan työelämävastaavuuden vahvistuminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun laajentuminen, ammatillisten tutkintojen osaamisperusteiden ja joustavuuden lisääntyminen, ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden heterogeenisuuden lisääntyminen sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteelliset muutokset vaikuttavat osaltaan opettajien osaamisvaatimuksiin ja kelpoisuusvaatimuksiin. Opettajan toimenkuvan muutokset korostavat työelämätietouden merkitystä sekä pedagogista osaamista.
Työryhmä ehdottaa, että ammatillisten aineiden opettajien kelpoisuusvaatimuksia selkeytettäisiin pohjakoulutusvaatimuksen osalta siten, että pääsääntöisesti ammatillisten opintojen opettajien pohjakoulutusvaatimuksena olisi soveltuva korkeakoulututkinto tai jos se puuttuisi, korkein opetustehtävää vastaavan alan tutkinto. Työryhmä esittää lisäksi, että pääsäännöstä poiketen tekniikan ja liikenteen alan perustutkinnoissa, metsäalan perustutkinnossa, tanssialan, sirkusalan, kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnossa pohjakoulutusvaatimuksena tulisi kyseeseen soveltuvan korkeakoulututkinnon ohella myös soveltuva erikoisammattitutkinto tai jos sitä ei olisi, muu opetustehtävän kannalta vahvan alakohtaisen ammattiosaamisen tuottava tutkinto tai koulutus. Näissä tapauksissa työryhmä korostaa työelämäkokemuksen merkitystä. Sosiaali- ja terveysalan opettajien osaamiseen ja kelpoisuusvaatimusten osalta työryhmän ehdottaa, että selvitystyötä jatketaan. Työryhmä teki esitykset myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien opettajien kelpoisuusvaatimuksista sekä ammatillista erityisopetusta opetusta antavien opettajien osalta siltä osin kuin on kysymys yhteisten aineiden opetuksesta.
Ammatillisesta koulutuksesta vastaavien rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksia työryhmä ehdottaa muutettavaksi siten, että rehtoreilta edellytettäisiin vastaisuudessa ylempää korkeakoulututkintoa, opettajan kelpoisuutta, riittävää työkokemusta opetusalan tehtävissä sekä riittävää opetushallinnon tuntemusta. Rehtorin tehtävään voitaisiin myös ottaa henkilö ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaisi opettajan pedagogiset opinot. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta vastaavaksi rehtoriksi olisi edelleen kelpoinen myös soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.
Työryhmä ehdottaa, että ammatillisen opettajankoulutuksen ja ammatillisen erityisopettajakoulutuksen tarjontaa lisätään, jotta se vastaisi mm. eläköitymisestä seuraavaa lisääntyvää koulutustarvetta. Työryhmä esittää lisäksi, että opetusministeriö käynnistäisi keskeisten sidosryhmätahojen kanssa toimenpideohjelman ammatillisten opettajien kelpoisuustilanteen parantamiseksi, osaamisen vahvistamiseksi ja työn vetovoiman lisäämiseksi.
Työryhmä on käsitellyt laajasti ammatilliseen opettajuuteen, opettajien ammattitaitovaatimuksiin ja kelpoisuusvaatimuksiin kohdistuvista muutostarpeita sekä opettajan työnkuvan muutoksia. Työryhmän mukaan työelämävastaavuuden vahvistuminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun laajentuminen, ammatillisten tutkintojen osaamisperusteiden ja joustavuuden lisääntyminen, ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden heterogeenisuuden lisääntyminen sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteelliset muutokset vaikuttavat osaltaan opettajien osaamisvaatimuksiin ja kelpoisuusvaatimuksiin. Opettajan toimenkuvan muutokset korostavat työelämätietouden merkitystä sekä pedagogista osaamista.
Työryhmä ehdottaa, että ammatillisten aineiden opettajien kelpoisuusvaatimuksia selkeytettäisiin pohjakoulutusvaatimuksen osalta siten, että pääsääntöisesti ammatillisten opintojen opettajien pohjakoulutusvaatimuksena olisi soveltuva korkeakoulututkinto tai jos se puuttuisi, korkein opetustehtävää vastaavan alan tutkinto. Työryhmä esittää lisäksi, että pääsäännöstä poiketen tekniikan ja liikenteen alan perustutkinnoissa, metsäalan perustutkinnossa, tanssialan, sirkusalan, kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnossa pohjakoulutusvaatimuksena tulisi kyseeseen soveltuvan korkeakoulututkinnon ohella myös soveltuva erikoisammattitutkinto tai jos sitä ei olisi, muu opetustehtävän kannalta vahvan alakohtaisen ammattiosaamisen tuottava tutkinto tai koulutus. Näissä tapauksissa työryhmä korostaa työelämäkokemuksen merkitystä. Sosiaali- ja terveysalan opettajien osaamiseen ja kelpoisuusvaatimusten osalta työryhmän ehdottaa, että selvitystyötä jatketaan. Työryhmä teki esitykset myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien opettajien kelpoisuusvaatimuksista sekä ammatillista erityisopetusta opetusta antavien opettajien osalta siltä osin kuin on kysymys yhteisten aineiden opetuksesta.
Ammatillisesta koulutuksesta vastaavien rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksia työryhmä ehdottaa muutettavaksi siten, että rehtoreilta edellytettäisiin vastaisuudessa ylempää korkeakoulututkintoa, opettajan kelpoisuutta, riittävää työkokemusta opetusalan tehtävissä sekä riittävää opetushallinnon tuntemusta. Rehtorin tehtävään voitaisiin myös ottaa henkilö ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaisi opettajan pedagogiset opinot. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta vastaavaksi rehtoriksi olisi edelleen kelpoinen myös soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.
Työryhmä ehdottaa, että ammatillisen opettajankoulutuksen ja ammatillisen erityisopettajakoulutuksen tarjontaa lisätään, jotta se vastaisi mm. eläköitymisestä seuraavaa lisääntyvää koulutustarvetta. Työryhmä esittää lisäksi, että opetusministeriö käynnistäisi keskeisten sidosryhmätahojen kanssa toimenpideohjelman ammatillisten opettajien kelpoisuustilanteen parantamiseksi, osaamisen vahvistamiseksi ja työn vetovoiman lisäämiseksi.