Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtävät
opetus- ja kulttuuriministeriö
13.01.2010
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:1This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-829-8Tiivistelmä
Työryhmän tuli tehdä esitys siitä, miten Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nykyisin hoitamat tehtävät olisi tarkoituksenmukaisinta hoitaa ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset. Työryhmän tuli määritellä Kotuksen ydintehtävät, tehdä ehdotus Kotuksen nykyisen toiminnan rakenteellisesta uudistamisesta siten, että kansallis- ja vähemmistökielten huolto Suomessa turvataan, sekä tehdä ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista, rahoitusjärjestelyistä ja henkilöstövoimavaroista.
Työryhmä otti työssään huomioon sille toimeksiannossa määrätyt näkökohdat: valtionhallinnon tuottavuusohjelman, tutkimuskeskuksen arvioinnin vuodelta 2008 ja sektoritutkimuksen rakenteiden uudistamisen mukaan lukien perustutkimuksen siirron yliopistoihin. Lisäksi se otti huomioon alueellistamisnäkökohdat. Työryhmä teetti kaksi selvitystä. Toisessa selvitettiin Kotuksen kolmen suuren keskeneräisen sanakirjan historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta, toisessa yliopistojen virkojen määriä eri kielissä niin, että saatua tietoa voitiin verrata suomen ja sen sukukielten virkojen määriin yliopistolaitoksessa.
Kotuksen ydintehtäviksi työryhmä määrittelee suomen ja ruotsin kielten huollon ja sanakirjatyön sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvän tutkimuksen, vastuun saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huollosta yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa, sekä toiminnan kielipoliittisena asiantuntijana. Ydintehtäviin kuuluu myös vastuu sähköisten kielitieteellisten aineistojen ja arkistojen säilyttämisestä ja kehittämisestä.
Työryhmä ehdottaa kahden murresanakirjahankkeen tiivistämistä ja tehostamista ja niiden julkaisemista vain sähköisessä muodossa. Vanhan kirjasuomen sanakirjahanke keskeytetään, sillä Kotuksella ei ole voimavaroja laatia kaikkia pitkäkestoisia sanakirjoja niiden kulttuuriarvosta huolimatta. Työryhmä esittää myös, että yliopistoihin siirretään resursseineen sellaisia tutkimustehtäviä, jotka ovat eniten perustutkimuksen luonteisia. Näin Kotuksen ja yliopistojen työnjako selkiintyy entisestään. Lisäksi työryhmä ehdottaa Kotuksen vähemmistökielten (saamen kielet, romanikieli ja viittomakielet) toimintojen siirtoa Kotuksesta sellaisiin yliopistoihin, joissa jo on alaan liittyvää tutkimusta tai koulutusta. Vähemmistökieliin liittyvä lautakunnat jäisivät Kotukseen. Tehtäviin liittyvien muutosten edellytyksenä on, että Kotuksen kyseessä olevat virat lakkautetaan ja tehtävien siirrosta tehdään sopimus Kotuksen ja yliopistojen välillä yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Tehtävät siirretään valtion yhteistyömenettelyä noudattaen.
Työryhmä ehdottaa myös kirjaston suomalais-ugrilaisen kokoelman siirtoa Helsingin yliopistoon, säädöskielen lautakunnan perustamista sekä suomesta – ja mahdollisuuksien mukaan ruotsista – ja maahanmuuttajakielistä tuotettujen sanakirjojen tekemistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimi muutettaisiin Kotimaisten kielten keskukseksi – Centralen för de inhemska språken.
Työryhmä otti työssään huomioon sille toimeksiannossa määrätyt näkökohdat: valtionhallinnon tuottavuusohjelman, tutkimuskeskuksen arvioinnin vuodelta 2008 ja sektoritutkimuksen rakenteiden uudistamisen mukaan lukien perustutkimuksen siirron yliopistoihin. Lisäksi se otti huomioon alueellistamisnäkökohdat. Työryhmä teetti kaksi selvitystä. Toisessa selvitettiin Kotuksen kolmen suuren keskeneräisen sanakirjan historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta, toisessa yliopistojen virkojen määriä eri kielissä niin, että saatua tietoa voitiin verrata suomen ja sen sukukielten virkojen määriin yliopistolaitoksessa.
Kotuksen ydintehtäviksi työryhmä määrittelee suomen ja ruotsin kielten huollon ja sanakirjatyön sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvän tutkimuksen, vastuun saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huollosta yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa, sekä toiminnan kielipoliittisena asiantuntijana. Ydintehtäviin kuuluu myös vastuu sähköisten kielitieteellisten aineistojen ja arkistojen säilyttämisestä ja kehittämisestä.
Työryhmä ehdottaa kahden murresanakirjahankkeen tiivistämistä ja tehostamista ja niiden julkaisemista vain sähköisessä muodossa. Vanhan kirjasuomen sanakirjahanke keskeytetään, sillä Kotuksella ei ole voimavaroja laatia kaikkia pitkäkestoisia sanakirjoja niiden kulttuuriarvosta huolimatta. Työryhmä esittää myös, että yliopistoihin siirretään resursseineen sellaisia tutkimustehtäviä, jotka ovat eniten perustutkimuksen luonteisia. Näin Kotuksen ja yliopistojen työnjako selkiintyy entisestään. Lisäksi työryhmä ehdottaa Kotuksen vähemmistökielten (saamen kielet, romanikieli ja viittomakielet) toimintojen siirtoa Kotuksesta sellaisiin yliopistoihin, joissa jo on alaan liittyvää tutkimusta tai koulutusta. Vähemmistökieliin liittyvä lautakunnat jäisivät Kotukseen. Tehtäviin liittyvien muutosten edellytyksenä on, että Kotuksen kyseessä olevat virat lakkautetaan ja tehtävien siirrosta tehdään sopimus Kotuksen ja yliopistojen välillä yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Tehtävät siirretään valtion yhteistyömenettelyä noudattaen.
Työryhmä ehdottaa myös kirjaston suomalais-ugrilaisen kokoelman siirtoa Helsingin yliopistoon, säädöskielen lautakunnan perustamista sekä suomesta – ja mahdollisuuksien mukaan ruotsista – ja maahanmuuttajakielistä tuotettujen sanakirjojen tekemistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimi muutettaisiin Kotimaisten kielten keskukseksi – Centralen för de inhemska språken.