Anonyymi todistelu ja peitepoliisin oikeus osallistua rikollisryhmän toimintaan
oikeusministeriö
13.05.2005
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2005:5This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-252-3Tiivistelmä
Työryhmä tehtävänä oli selvittää mahdollisuutta säätää 1. peitetoiminnassa toimineen poliisimiehen henkilöllisyyden salassa pitämisestä häntä todistajana tai muutoin esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä kuultaessa (ns. anonyymi todistelu) ja 2. peitetoimintaa suorittavan poliisimiehen mahdollisuudesta tehdä henkilön tai henkilöryhmän toimintaan osallistuessaan teko, joka muutoin täyttäisi rikoksen tunnusmerkistön. Anonyymin todistelun osalta lähtökohtana oli, että soveltamisala koskisi kaikkia todistelutarkoituksessa kuultavia henkilöitä.
Työryhmä ehdottaa, että anonyymi todistelu tulisi kysymykseen vain, kun syyte koskee rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kymmenen vuotta vankeutta. Siitä päättäisi tuomioistuin eri menettelyssä, eikä syytettä käsittelevä tuomari saisi todistajan henkilöllisyyttä tietoonsa. Päätettäessä anonymiteetistä vastaajaa edustaisi julkinen asiamies. Syylliseksi tuomitseva tuomio ei saisi perustua yksinomaan tai pääasiallisesti anonyymiin todisteluun. Laissa säädettäisiin lisäksi siitä, miten asianomistaja voisi käyttää ensisijaista syyteoikeuttaan ja missä tapauksissa anonymiteetti murrettaisiin. Esitutkintalaissa säädettäisiin kuultavan henkilöllisyyden salaamisesta kuulustelupöytäkirjoissa. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annettuun lakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan anonyymistä todistelusta päätettäisiin suljetuin ovin ja päätös sekä oikeudenkäyntiaineisto olisi pidettävä salassa 40 vuotta.
Työryhmä ehdottaa, että peitetoimintaa suorittavalle poliisimiehelle voitaisiin antaa lupa osana peitetoimintaa osallistua järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan. Osallistumisesta päättäisi tuomioistuin ja se voisi tulla kysymykseen vain, kun peitetoiminnan kohteena on rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kymmenen vuotta vankeutta. Tuomioistuimen luvalla peitepoliisi saisi myös osallistua peitetoiminnan kohteena olevaan rikokseen vaikuttamalla rikoksen tekemisen aikaan ja paikkaan tai muulla tähän rinnastettavalla tavalla, jos rikos on tekeillä tai on perusteltua syytä olettaa, että rikos tehtäisiin ilman poliisimiehen myötävaikutustakin. Poliisilaissa säädettäisiin myös järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallis tumisesta raportoimisesta ja valvonnasta, velvollisuudesta kertoa syytetylle peitetoiminnasta ja rikolliseen toimintaan osallistumisesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta.
Mietintöön liittyy eriäviä mielipiteitä.
Työryhmä ehdottaa, että anonyymi todistelu tulisi kysymykseen vain, kun syyte koskee rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kymmenen vuotta vankeutta. Siitä päättäisi tuomioistuin eri menettelyssä, eikä syytettä käsittelevä tuomari saisi todistajan henkilöllisyyttä tietoonsa. Päätettäessä anonymiteetistä vastaajaa edustaisi julkinen asiamies. Syylliseksi tuomitseva tuomio ei saisi perustua yksinomaan tai pääasiallisesti anonyymiin todisteluun. Laissa säädettäisiin lisäksi siitä, miten asianomistaja voisi käyttää ensisijaista syyteoikeuttaan ja missä tapauksissa anonymiteetti murrettaisiin. Esitutkintalaissa säädettäisiin kuultavan henkilöllisyyden salaamisesta kuulustelupöytäkirjoissa. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annettuun lakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan anonyymistä todistelusta päätettäisiin suljetuin ovin ja päätös sekä oikeudenkäyntiaineisto olisi pidettävä salassa 40 vuotta.
Työryhmä ehdottaa, että peitetoimintaa suorittavalle poliisimiehelle voitaisiin antaa lupa osana peitetoimintaa osallistua järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan. Osallistumisesta päättäisi tuomioistuin ja se voisi tulla kysymykseen vain, kun peitetoiminnan kohteena on rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kymmenen vuotta vankeutta. Tuomioistuimen luvalla peitepoliisi saisi myös osallistua peitetoiminnan kohteena olevaan rikokseen vaikuttamalla rikoksen tekemisen aikaan ja paikkaan tai muulla tähän rinnastettavalla tavalla, jos rikos on tekeillä tai on perusteltua syytä olettaa, että rikos tehtäisiin ilman poliisimiehen myötävaikutustakin. Poliisilaissa säädettäisiin myös järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallis tumisesta raportoimisesta ja valvonnasta, velvollisuudesta kertoa syytetylle peitetoiminnasta ja rikolliseen toimintaan osallistumisesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta.
Mietintöön liittyy eriäviä mielipiteitä.