Maksukyvyttömyysjärjestelmien kehittämistarpeiden arvioiminen
oikeusministeriö
21.12.2004
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2004:20
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-247-7Tiivistelmä
Oikeusministeriö asetti 11.8.2004 työryhmän arvioimaan maksukyvyttömyysjärjestelmiemme kehittämistarpeita velkavastuusta vapautumisen ja oman asunnon suojaamisen osalta. Asiaa oli tarkasteltava erityisesti yritysten ja yrittäjien toimintaedellytysten kannalta. Työryhmän asettaminen liittyi pääministeri Matti Vanhasen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Tähän liittyen oikeusneuvos Pauliine Koskelo laati selvityksen "Henkilökohtainen velkavastuu ja insolvenssimenettelyt". Lisäksi Vaasan yliopistossa laadittiin haastattelututkimus asiasta.
Suomessa on 1990-luvun laman aikana ja sen jälkeen toteutettu useita lainsäädäntöhankkeita, joilla velallisten asemaa on parannettu. Yksityishenkilön velkajärjestely on ollut näistä merkittävin. Velkajärjestelyssä velallinen vapautuu velkavastuustaan lopullisesti toteuttamalla hänelle vahvistetun maksuohjelman. Työryhmän mielestä Suomeen ei tule luoda järjestelmää, jossa velallisen ansaintakykyä ei hyödynnettäisi lainkaan, vaan velallinen voisi vapautua velkavastuustaan pelkästään luovuttamalla omaisuutensa velkojensa suoritukseksi. Myöskään omistusasunnon siirtämistä ns. suojaosuuden piiriin ei tule toteuttaa eikä rajoittaa asunnon panttaamista velkojen vakuudeksi, koska tämä muuttasi asuntorahoitusjärjestelmämme perusteellisesti, vaikeuttaisi luotonsaantia olennaisesti ja heikentäisi erityisesti pienyritysten luotonsaantimahdollisuuksia. Konkurssiin haetulla velallisella on velkajärjestelyyn hakeutumalla samanlainen mahdollisuus säilyttää omistusasuntonsa kuin muillakin maksukyvyttömillä velallisilla. Velkajärjestelylainsäädäntöä työryhmä ehdottaa kehitettäväksi lieventämällä velallisen velvollisuutta maksaa velkojaan lisää maksuohjelman aikana saamillaan lisätuloilla. Erityisesti yritystoiminnassaan velkaantuneiden asemaa voidaan parantaa hallinnon ja järjestöjen toimin ilman lainsäädäntömuutoksia huolehtimalla muun muassa riittävästä tiedonsaannista maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Tietoa tarvitaan, koska meillä edelleen elää käsitys "elinikäisestä velkavankeudesta", mikä osaltaan vähentää halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi.
Suomessa on 1990-luvun laman aikana ja sen jälkeen toteutettu useita lainsäädäntöhankkeita, joilla velallisten asemaa on parannettu. Yksityishenkilön velkajärjestely on ollut näistä merkittävin. Velkajärjestelyssä velallinen vapautuu velkavastuustaan lopullisesti toteuttamalla hänelle vahvistetun maksuohjelman. Työryhmän mielestä Suomeen ei tule luoda järjestelmää, jossa velallisen ansaintakykyä ei hyödynnettäisi lainkaan, vaan velallinen voisi vapautua velkavastuustaan pelkästään luovuttamalla omaisuutensa velkojensa suoritukseksi. Myöskään omistusasunnon siirtämistä ns. suojaosuuden piiriin ei tule toteuttaa eikä rajoittaa asunnon panttaamista velkojen vakuudeksi, koska tämä muuttasi asuntorahoitusjärjestelmämme perusteellisesti, vaikeuttaisi luotonsaantia olennaisesti ja heikentäisi erityisesti pienyritysten luotonsaantimahdollisuuksia. Konkurssiin haetulla velallisella on velkajärjestelyyn hakeutumalla samanlainen mahdollisuus säilyttää omistusasuntonsa kuin muillakin maksukyvyttömillä velallisilla. Velkajärjestelylainsäädäntöä työryhmä ehdottaa kehitettäväksi lieventämällä velallisen velvollisuutta maksaa velkojaan lisää maksuohjelman aikana saamillaan lisätuloilla. Erityisesti yritystoiminnassaan velkaantuneiden asemaa voidaan parantaa hallinnon ja järjestöjen toimin ilman lainsäädäntömuutoksia huolehtimalla muun muassa riittävästä tiedonsaannista maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Tietoa tarvitaan, koska meillä edelleen elää käsitys "elinikäisestä velkavankeudesta", mikä osaltaan vähentää halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi.