Hallinto-oikeuksien päätösvaltaisten kokoonpanojen uudistaminen

Abstract

Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Nykyisessä hallinto-oikeuksien työtilanteessa tämä ei toteudu riittävän hyvin. Osa hallinto-oikeuksista on ruuhkautunut ja käsittelyajat ovat pidentyneet. Oikeusvarmuuden säilyttämiseksi korkealla tasolla ja valitusten käsittelyn nopeuttamiseksi hallintotuomioistuinten toimintaedellytyksiä tulee parantaa. Hallinto-oikeuksien kollegiaalista päätöksentekojärjestelmää voidaan pitää yleisesti ottaen perusteltuna, sillä Suomessa on hallintolainkäytössä kaksiasteinen tuomioistuinjärjestelmä. Alueellinen hallinto-oikeus on päätösvaltainen yleensä kolmijäsenisenä. Päätöksentekoon osallistuvat tuomarit tekevät ratkaisunsa esittelijän valmisteleman päätösehdotuksen pohjalta. Oikeusturvaodotukset ja -vaatimukset ovat kuitenkin erityyppisissä asioissa erilaisia. Oikeusministeriön asettaman työryhmän on tämän vuoksi tullut harkita kokoonpanovaihtoehtojen lisäämistä ja niiden keventämistä sellaisissa oikeudellisesti yksinkertaisissa asiaryhmissä, joissa se ei vaarantaisi oikeusturvaa. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan muutettavaksi hallinto-oikeuslakia. Ehdotuksen mukaan hallinto-oikeus olisi edelleen pääsääntöisesti päätösvaltainen kolmijäsenisenä, mutta laissa erikseen säädetyissä asioissa se olisi päätösvaltainen myös muussa kokoonpanossa. Ehdotuksen mukaan muita kokoonpanoja olisivat kahden hallinto-oikeustuomarin ja esittelemässään asiassa hallinto-oikeuden jäsenenä toimivan esittelijän muodostama kokoonpano, kahden hallinto-oikeustuomarin kokoonpano ja yhden hallinto-oikeustuomarin kokoonpano. Kunkin kokoonpanovaihtoehdon osalta olisi laissa erikseen lueteltu ne asiaryhmät, joissa peruskokoonpanoa suppeampi kokoonpano tulisi kysymykseen. Myös vesi- ja ympäristöasioissa olisi ehdotuksen mukaan mahdollista käyttää kolmen jäsenen kokoonpanoa nykyisen nelijäsenisyyden sijaan. Mielenterveysasioissa, jotka koskevat hoidon jatkamista, voitaisiin alistusasia ratkaista kokoonpanossa, jonka muodostaisi yksi lainoppinut jäsen ja yksi asiantuntijajäsen. Yhden tuomarin päätösvaltaa laajennettaisiin paitsi erikseen lueteltuihin asiaryhmiin niin myös eräisiin prosessuaalisiin ratkaisuihin.