Tuomarikoulutus
oikeusministeriö
30.01.2004
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2004:2
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-162-4
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-162-4
Tiivistelmä
Työryhmä ehdottaa säädettäväksi lain tuomarikoulutuksesta. Uusi laki oli luonteeltaan puitelaki ja se koskisi kouluttautumista yleisten tuomioistuinten, hallintotuomioistuinten ja erityistuomioistuinten tuomarin virkoihin. Tavoitteena on, ettei lakiehdotukseen sisältyvästä tuomarikoulutuksesta tulisi ainoaa tietä tuomarin tehtäviin hakeutumisessa.
Tuomarikoulutus muodostuisi harjoittelusta ja täydennyskoulutuksesta. Harjoittelu koostuisi puolesta vuodesta vuoteen kestävistä harjoittelujaksoista ja tapahtuisi tuomioistuimissa ja muussa oikeudenhoidossa. Harjoittelun kokonaispituus voisi vaihdella koulutettavan aikaisemman työkokemuksen ja opintojen mukaan. Harjoittelijoita ohjattaisiin ja arvioitaisiin jokaisessa harjoittelupaikassa. Harjoittelun sisältö ja pituus määräytyisivät yksilöllisesti tuomarikoulutuslautakunnan kullekin koulutettavalle vahvistamassa henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.
Tuomarikoulutuksen siirtymävaiheessa koulutuksen painopiste olisi täydennyskoulutuksessa. Tulevaisuudessa myös niille jo tuomariksi nimitetyille, jotka eivät olisi suorittaneet edellä selostettua harjoittelua tai joille ei olisi aikaisempaa tuomioistuinkokemusta, järjestettäisiin riittävää tuomarin ammattiin perehdyttävää koulutusta. Näin tuettaisiin tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella työskennelleiden lakimiesten mahdollisuuksia päästä tuomarin virkaan. Noin kymmenen vuoden pituisen siirtymäkauden aikana tuomareiksi voidaan arvioida nimitettävän kuitenkin pääasiassa nykyisiä esittelijöitä.
Tuomarikoulutuslautakunta vastaisi tuomarikoulutuksesta oikeusministeriön avustamana. Lautakunta valitsisi harjoittelijat laissa säädettyjen valintaperusteiden mukaisesti. Sillä olisi vastuu myös täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Tuomarikoulutuslautakunnassa olisi kahdeksan jäsentä, joista puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä olisivat tuomareita. Lisäksi lautakunnassa olisi syyttäjien ja asianajajien edustus sekä oikeustieteellistä tutkimusta ja koulutusta edustava jäsen ja oikeusministeriön edustus.
Esityksessä ei ehdoteta muutoksia tuomioistuinharjoittelua koskeviin säännöksiin. Myös auskultointia tulisi kuitenkin työryhmän mielestä kehittää nykyistä koulutuksellisemmaksi.
Työryhmä on laatinut ehdotuksensa tuomarikoulutustyöryhmän mietinnön (Tuomariksi pätevöityminen, oikeusministeriön työryhmämietintö 2002:6) ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta.
Tuomarikoulutus muodostuisi harjoittelusta ja täydennyskoulutuksesta. Harjoittelu koostuisi puolesta vuodesta vuoteen kestävistä harjoittelujaksoista ja tapahtuisi tuomioistuimissa ja muussa oikeudenhoidossa. Harjoittelun kokonaispituus voisi vaihdella koulutettavan aikaisemman työkokemuksen ja opintojen mukaan. Harjoittelijoita ohjattaisiin ja arvioitaisiin jokaisessa harjoittelupaikassa. Harjoittelun sisältö ja pituus määräytyisivät yksilöllisesti tuomarikoulutuslautakunnan kullekin koulutettavalle vahvistamassa henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.
Tuomarikoulutuksen siirtymävaiheessa koulutuksen painopiste olisi täydennyskoulutuksessa. Tulevaisuudessa myös niille jo tuomariksi nimitetyille, jotka eivät olisi suorittaneet edellä selostettua harjoittelua tai joille ei olisi aikaisempaa tuomioistuinkokemusta, järjestettäisiin riittävää tuomarin ammattiin perehdyttävää koulutusta. Näin tuettaisiin tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella työskennelleiden lakimiesten mahdollisuuksia päästä tuomarin virkaan. Noin kymmenen vuoden pituisen siirtymäkauden aikana tuomareiksi voidaan arvioida nimitettävän kuitenkin pääasiassa nykyisiä esittelijöitä.
Tuomarikoulutuslautakunta vastaisi tuomarikoulutuksesta oikeusministeriön avustamana. Lautakunta valitsisi harjoittelijat laissa säädettyjen valintaperusteiden mukaisesti. Sillä olisi vastuu myös täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Tuomarikoulutuslautakunnassa olisi kahdeksan jäsentä, joista puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä olisivat tuomareita. Lisäksi lautakunnassa olisi syyttäjien ja asianajajien edustus sekä oikeustieteellistä tutkimusta ja koulutusta edustava jäsen ja oikeusministeriön edustus.
Esityksessä ei ehdoteta muutoksia tuomioistuinharjoittelua koskeviin säännöksiin. Myös auskultointia tulisi kuitenkin työryhmän mielestä kehittää nykyistä koulutuksellisemmaksi.
Työryhmä on laatinut ehdotuksensa tuomarikoulutustyöryhmän mietinnön (Tuomariksi pätevöityminen, oikeusministeriön työryhmämietintö 2002:6) ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta.