Asianajajien ammatillisen valvonnan kehittäminen
oikeusministeriö
18.06.2002
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2002:5
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-008-3
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-008-3
Tiivistelmä
Esityksessä ehdotetaan asianajajien kurinpito- ja palkkioriita-asioiden käsittelyn uudistamista ja tehostamista keskittämällä asianajajiin kohdistuvien kanteluiden käsitteleminen Suomen Asianajajaliiton eettiselle lautakunnalle. Asianajajakuntaan kuulumattomien lautakunnan jäsenten painoarvoa lisättäisiin nykyisestä. Puheenjohtajan ja viiden jäsenen tulisi olla asianajajia ja heidät valitsisi Asianajajaliiton valtuuskunta. Eettiseen lautakuntaan kuuluisi lisäksi kolme asianajajakuntaan kuulumatonta jäsentä. Tuomarinvalintalautakunta nimittäisi heidät tehtävään.
Eettinen lautakunta käsittelisi ja ratkaisisi asiat yleensä jaostoissa. Vakavimmat asiat käsiteltäisiin kuitenkin lautakunnan yleisistunnoissa. Päätösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluisi aina vähintään yksi asianajajakuntaan kuulumaton jäsen. Menettelyn uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä lisättäisiin säätämällä Suomen Asianajajaliiton velvollisuudeksi pitää erityistä julkista päiväkirjaa kurinpidollisista asioista ja palkkioriita-asioista. Kustakin kurinpitoasian ratkaisusta tai palkkiota koskevasta suosituksesta tulisi laatia julkinen ratkaisuseloste. Ratkaisuselosteen olisi sisällettävä muun ohella pääpiirteittäisen selostuksen siitä, mistä asiassa on kysymys sekä ratkaisun lopputuloksen.
Nykyisistä kurinpidollisista seuraamuksista poistettaisiin julkinen varoitus ja sen sijaan säädettäisiin mahdollisuus määrätä seuraamusmaksu, joka olisi suuruudeltaan enintään 15.000 euroa. Asianajajan oikeutta hakea muutosta kurinpitoratkaisuihin esitetään laajennettavaksi siten, että asianajaja voisi hakea muutosta aina, kun hänelle on määrätty kurinpidollinen seuraamus. Kantelijaa olisi kuultava muutoksenhakutuomioistuimessa.
Asianajajansa palkkioon tyytymätön voi nykyisin vaatia sen alentamista asianajajalaissa säädetyssä välimiesmenettelyssä. Esityksessä ehdotetaan, että palkkioriita-välimiesmenettelystä luovuttaisiin, ja asiakkaan pyynnöstä palkkion kohtuullisesta määrästä annettaisiin suositus.
Eettinen lautakunta käsittelisi ja ratkaisisi asiat yleensä jaostoissa. Vakavimmat asiat käsiteltäisiin kuitenkin lautakunnan yleisistunnoissa. Päätösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluisi aina vähintään yksi asianajajakuntaan kuulumaton jäsen. Menettelyn uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä lisättäisiin säätämällä Suomen Asianajajaliiton velvollisuudeksi pitää erityistä julkista päiväkirjaa kurinpidollisista asioista ja palkkioriita-asioista. Kustakin kurinpitoasian ratkaisusta tai palkkiota koskevasta suosituksesta tulisi laatia julkinen ratkaisuseloste. Ratkaisuselosteen olisi sisällettävä muun ohella pääpiirteittäisen selostuksen siitä, mistä asiassa on kysymys sekä ratkaisun lopputuloksen.
Nykyisistä kurinpidollisista seuraamuksista poistettaisiin julkinen varoitus ja sen sijaan säädettäisiin mahdollisuus määrätä seuraamusmaksu, joka olisi suuruudeltaan enintään 15.000 euroa. Asianajajan oikeutta hakea muutosta kurinpitoratkaisuihin esitetään laajennettavaksi siten, että asianajaja voisi hakea muutosta aina, kun hänelle on määrätty kurinpidollinen seuraamus. Kantelijaa olisi kuultava muutoksenhakutuomioistuimessa.
Asianajajansa palkkioon tyytymätön voi nykyisin vaatia sen alentamista asianajajalaissa säädetyssä välimiesmenettelyssä. Esityksessä ehdotetaan, että palkkioriita-välimiesmenettelystä luovuttaisiin, ja asiakkaan pyynnöstä palkkion kohtuullisesta määrästä annettaisiin suositus.