Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmän loppumietintö. Resurssit ja henkilöstörakenne
oikeusministeriö
30.04.2005
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2005:17This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-332-5Tiivistelmä
Työryhmä on kehittänyt laskentamallin, jonka perusteella voidaan laskea rikosasiain käsittelyn edellyttämä vuosittainen syyttäjien henkilötyövuosimäärä. Työryhmä on aloittanut laskennan vuonna 2003 syyttäjien ratkaisemasta juttukannasta, joka on jaettu erilaisiin rikosryhmiin (liikennejuopumusasiat, muuta tavanomaiset rikosasiat, erittelemättömät perusrikokset, muut erittelemättömät rikosasiat ja vaativat rikosasiat). Kussakin rikosryhmässä siinä olevaa keskimääräistä rikosasiaa silmällä pitäen on arvioitu syyttäjältä kuluva työaika asian eri käsittelyvaiheissa (esitutkintayhteistyö, syyteharkinta, valmistautuminen istuntoon, käräjäoikeuskäsittely, valituksen ja vastineen laatiminen, valmistautuminen hovioikeuteen ja hovioikeuskäsittely). Siten on laskettu, kuinka paljon kaikkien kyseisenä vuonna ratkaistujen rikosasiain käsittely on edellyttänyt syyttäjiltä työaikaa.
Vuonna 2003 ratkaistu juttukanta edellytti syyttäjiltä rikosasiain käsittelyyn kaikkiaan 290,1 htv. Vuoden 2004 juttukanta puolestaan edellytti syyttäjiltä 302,4 htv . Muihin työtehtäviin (johto- ja hallintotehtävät, koulutus ym.) syyttäjät käyttivät vuonna 2004 37,2 htv. Vuonna 2003 syyttäjän tehtävien hoitamiseen paikallistasolla olisi siis tarvittu 327,3 htv ja vuonna 2004 339,6 htv. Vuoden 2004 toteutuneeseen 323,2 htv:een olisi siten tarvittu lisäystä noin 16 htv.
Esitutkintayhteistyön lisääminen nykyisestä ja saattaminen tyydyttävälle tasolle edellyttää siihen käytettävän ajan kaksinkertaistamista eli noin 17 htv:n kohdentamista siihen, mitä ei voi tapahtua ilman lisäpanostusta tai syyttäjäntyötä helpottavia lainmuutoksia. Ehdotetussa paikallisen syyttäjäntoimen rakenneuudistuksessa saataisiin 18 syyttäjäyksikön järjestelyssä hallintotyön keskittämisestä työnsäästöä (noin 3 htv), koska paikallistoimistoissa ei tehtäisi enää varsinaista hallintotyötä. Noin 30 yksikön järjestelyssä merkittävää säästöä ei syntyisi. Ehdotetun kirjallisen rikosprosessin vaikutuksista tehtyihin syyttäjien työnsäästöä koskeviin laskelmiin sisältyy työryhmän mielestä merkittäviä epävarmuustekijöitä.
Työryhmän mielestä toimistohenkilökunnan resurssitarve voidaan johtaa syyttäjien resurssitarpeesta syyttäjäyksiköittäin käyttämällä tiettyjä syyttäjien lukumääriin perustuvia suhdelukuja. Nykyisiin syyttäjäresursseihin suhteutettuna toimistohenkilökunnan laskennallinen tarve on noin 160 htv. Syyttäjälaitoksen virkarakennetta onkin tarkistettava toimistohenkilökunnan virkojen vapautuessa.
Vuonna 2003 ratkaistu juttukanta edellytti syyttäjiltä rikosasiain käsittelyyn kaikkiaan 290,1 htv. Vuoden 2004 juttukanta puolestaan edellytti syyttäjiltä 302,4 htv . Muihin työtehtäviin (johto- ja hallintotehtävät, koulutus ym.) syyttäjät käyttivät vuonna 2004 37,2 htv. Vuonna 2003 syyttäjän tehtävien hoitamiseen paikallistasolla olisi siis tarvittu 327,3 htv ja vuonna 2004 339,6 htv. Vuoden 2004 toteutuneeseen 323,2 htv:een olisi siten tarvittu lisäystä noin 16 htv.
Esitutkintayhteistyön lisääminen nykyisestä ja saattaminen tyydyttävälle tasolle edellyttää siihen käytettävän ajan kaksinkertaistamista eli noin 17 htv:n kohdentamista siihen, mitä ei voi tapahtua ilman lisäpanostusta tai syyttäjäntyötä helpottavia lainmuutoksia. Ehdotetussa paikallisen syyttäjäntoimen rakenneuudistuksessa saataisiin 18 syyttäjäyksikön järjestelyssä hallintotyön keskittämisestä työnsäästöä (noin 3 htv), koska paikallistoimistoissa ei tehtäisi enää varsinaista hallintotyötä. Noin 30 yksikön järjestelyssä merkittävää säästöä ei syntyisi. Ehdotetun kirjallisen rikosprosessin vaikutuksista tehtyihin syyttäjien työnsäästöä koskeviin laskelmiin sisältyy työryhmän mielestä merkittäviä epävarmuustekijöitä.
Työryhmän mielestä toimistohenkilökunnan resurssitarve voidaan johtaa syyttäjien resurssitarpeesta syyttäjäyksiköittäin käyttämällä tiettyjä syyttäjien lukumääriin perustuvia suhdelukuja. Nykyisiin syyttäjäresursseihin suhteutettuna toimistohenkilökunnan laskennallinen tarve on noin 160 htv. Syyttäjälaitoksen virkarakennetta onkin tarkistettava toimistohenkilökunnan virkojen vapautuessa.