Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Oikeusministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Oikeusministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Järjestöjen toiminnan yhtiöittäminen. Syitä ja seurauksia


Avaa tiedosto
omju_2005_13_jarjestojen.pdf (435.6Kt)
Lataukset: 

oikeusministeriö
30.12.2005
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2005:13
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
 
Tweet Vie viite Refworksiin
 

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-299-X
Tiivistelmä
Järjestö- ja yhdistystoimintaa pidetään olennaisena osana demokraattista kansalaisyhteiskuntaa. Lisäksi palvelujen tuottamista on pidetty järjestöjen tärkeänä tehtävänä. Suomessa monet palveluja tuottavat järjestöt ovat joutuneet hankalaan tilanteeseen, koska tulkintojen kiristyminen mm. verokohtelussa ja kilpailulainsäädännössä johtaa yhä useammin tilanteeseen, jossa tuki järjestöille katsotaan kilpailua vääristäväksi. Palvelutoiminnan yhtiöittäminen on yksi ratkaisu yleishyödyllisyyden ja tukikelpoisuuden varmistamiseksi muussa järjestötoiminnassa. Tutkimuskysymyksinä ovat, mihin yhtiöittämiskehitys johtaa järjestötoiminnassa ja vaarantuvatko järjestöjen perinteiset tehtävät.
Selvitys muodostuu kahdesta osasta: kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä analyysistä. Kirjallisuusosiossa käsitellään kolmannen sektorin toimintaan ja toiminnan yhtiöittämiseen liittyviä näkökulmia. Empiirisessä osiossa haastateltiin järjestöjen johtoa. Haastattelun otos (11 kpl) koostui suurista ja pienistä järjestöistä, yhtiöittäneistä ja eiyhtiöittäneistä.
Kirjallisuusosiossa syinä järjestöjen toiminnan yhtiöittämiseen korostuivat verottajan ja Raha-automaattiyhdistyksen tulkinnat siitä, mitä kilpailunrajoituslaki edellyttää ja millainen toiminta on kilpailua vääristävää sekä millainen toiminta ylipäätään katsotaan elinkeinotoiminnaksi. Haastatteluiden perusteella järjestöt voidaan suhtautumisessaan yhtiöittämiseen luokitella neljään ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat järjestöt, joiden omia tavoitteita yhtiöittäminen palvelee ja joiden toimialalle yritysmäinen toimintatapa soveltuu. Toisen ryhmän muodostavat järjestöt, jotka yhtiöittävät lähinnä verottajan ja Raha-automaattiyhdistyksen "vaatimuksesta" s äilyttääkseen järjestön perustoiminnan verovapaana ja avustuskelpoisena. Tällöin yhtiöittäminen on vastahakoista reagoimista ulkoiseen pakkoon. Kolmanteen ryhmään kuuluvat järjestöt, jotka kieltäytyvät yhtiöittämästä ennen kuin on pakko. Tällaiset järjestöt pitävät yhtiöittämistä mahdottomana toimialallaan oman asiakaskuntansa ja omien arvojensa näkökulmasta. Neljännen ryhmän muodostavat pienet järjestöt, joilla ei ole edellytyksiä, esimerkiksi resursseja yhtiöittää toimintaa, vaikka ulkoisen pakon siihen koetaan ajavankin. Jos RAY:n tuet loppuvat ja verorasitus kasvaa, pienet järjestöt joutuvat lopettamaan palveluntuotantonsa, koska kohonneille kustannuksille ei ole maksajia. Järjestöjen palvelutuotannon loppuminen tai siirtyminen markkinoille voi jossakin tapauksissa joko välittömästi tai välillisesti lisätä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Sekä kirjallisuuskatsauksessa että haastatteluissa korostui yleishyödyllisyyden määritelmän ongelmallisuus. Avoimen julkisen keskustelun puutetta pidettiin myös suurena epäkohtana asian hoitamisessa.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto