Media ja demokratia Suomessa. Kriittinen näkökulma
oikeusministeriö
01.11.2005
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2005:11
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-297-3
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-297-3
Tiivistelmä
Julkaisu on laadittu Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ja Viestinnän tutkimuksen päivät 2005 järjestäneiden organisaatioiden tilauksesta. Tavoitteena oli julkaisu, joka tutkimustietoa hyödyntäen kehittelee uusia ideoita ja herättää keskustelua sekä median ja politiikan että median ja kansalaisten välisistä suhteista.
"Media ja demokratia Suomessa. Kriittinen näkökulma" tarkastelee median ja demokratian suhdetta Suomessa neljästä näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa "Diagnoosi: päätöksentekijät ja media" hahmotellaan päättäjien ja median välisten suhteiden muutoksia. Yksi keskeisistä havainnoista on, että julkisen politiikan tila on viime vuosikymmenten aikana kaventunut. Kansalaisten odotukset kohdistuvat politiikan sijaan lisääntyvästi markkinoille. Kehitys on ohjannut myös median toimintaa.
Toisessa osassa "Ihanne: kommunikatiivinen demokratia" tarkastellaan median roolia demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämisessä. Luvussa esitellään muun muassa brittiläistutkija James Curranin malli, jossa hän lähestyy julkisen palvelun tehtävää perinteistä laajemmasta näkökulmasta. Luvussa perustellaan ajatusta perustuslaissa määritellyistä kansalaisten viestinnällisistä oikeuksista. Niitä ovat oikeus informaatioon, orientaatioon, sosiaaliseen yhteisöllisyyteen ja itseilmaisuun.
Kolmas osa "Todellisuus: suomalainen mediajärjestelmä 2005" vertaa suomalaista mediatodellisuutta edellä esiteltyihin ihanteisiin. Luvussa kartoitetaan aluksi yleisimpiä mediaan liitettyjä uhkakuvia ja arvioidaan niiden realistisuutta. Sen jälkeen luodaan katsaus eri median toimialojen nykytilanteeseen. Erillisen tarkastelun kohteena on televisio.
Neljännessä osassa "Kohti mediademokratiaa: ehdotus mediareformiksi" kirjoittajat esittävät käytännön toimenpiteitä suomalaisen mediajärjestelmän demokratisoimiseksi. Keskeisellä sijalla on julkisen palvelun periaatteen laajentaminen koskemaan koko mediakenttää. Lopuksi tekijät esittävät neljä kysymystä jatkokeskustelun pohjaksi.
"Media ja demokratia Suomessa. Kriittinen näkökulma" tarkastelee median ja demokratian suhdetta Suomessa neljästä näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa "Diagnoosi: päätöksentekijät ja media" hahmotellaan päättäjien ja median välisten suhteiden muutoksia. Yksi keskeisistä havainnoista on, että julkisen politiikan tila on viime vuosikymmenten aikana kaventunut. Kansalaisten odotukset kohdistuvat politiikan sijaan lisääntyvästi markkinoille. Kehitys on ohjannut myös median toimintaa.
Toisessa osassa "Ihanne: kommunikatiivinen demokratia" tarkastellaan median roolia demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämisessä. Luvussa esitellään muun muassa brittiläistutkija James Curranin malli, jossa hän lähestyy julkisen palvelun tehtävää perinteistä laajemmasta näkökulmasta. Luvussa perustellaan ajatusta perustuslaissa määritellyistä kansalaisten viestinnällisistä oikeuksista. Niitä ovat oikeus informaatioon, orientaatioon, sosiaaliseen yhteisöllisyyteen ja itseilmaisuun.
Kolmas osa "Todellisuus: suomalainen mediajärjestelmä 2005" vertaa suomalaista mediatodellisuutta edellä esiteltyihin ihanteisiin. Luvussa kartoitetaan aluksi yleisimpiä mediaan liitettyjä uhkakuvia ja arvioidaan niiden realistisuutta. Sen jälkeen luodaan katsaus eri median toimialojen nykytilanteeseen. Erillisen tarkastelun kohteena on televisio.
Neljännessä osassa "Kohti mediademokratiaa: ehdotus mediareformiksi" kirjoittajat esittävät käytännön toimenpiteitä suomalaisen mediajärjestelmän demokratisoimiseksi. Keskeisellä sijalla on julkisen palvelun periaatteen laajentaminen koskemaan koko mediakenttää. Lopuksi tekijät esittävät neljä kysymystä jatkokeskustelun pohjaksi.