Mediakasvatus 2005. Kansalliset kehittämistarpeet
oikeusministeriö
30.05.2005
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2005:5This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-291-4Tiivistelmä
Mediakasvatuksen kehittämistarpeet -projektissa pyrittiin kartoittamaan keskeisiä mediakasvatusalan toimintoja Suomessa kevään 2005 aikana. Tavoitteena oli hahmottaa mediakasvatuksen moninaista kenttää sekä ennen kaikkea toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja kehittämistarpeita. Näkökulmana oli erityisesti kansalaisten media(luku)taidon edistäminen.
Raporttiin sisältyvät toimenpide-ehdotukset perustuvat avaintoimijoille suunnatun verkkokyselyn tuloksiin, asiantuntijahaastatteluihin ja toimijoiden julkaisukartoitukseen sekä kehittämisseminaariin osallistuneiden asiantuntijoiden työryhmissä esittämiin näkökulmiin. Raporttia varten pyydettiin myös kymmentä mediakasvatusalan asiantuntijaa kirjoittamaan näkemyksensä mediakasvatuksen kehittämistarpeista.
Selvitystyö osoittaa, että maassamme on laaja kirjo mediakasvatusalan toimijoita. Koulun ohella mediakasvatus on ottanut paikkansa niin nuorisotyössä, kirjastoalalla kuin varhaiskasvatuksessakin. Meillä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että mediakasvatuksella voidaan tukea kansalais- ja tietoyhteiskuntataitojen kehittymistä. Toiminta on kuitenkin kaikilla sektoreilla edelleen pääosin aihepiiristä kiinnostuneiden avaintoimijoiden harteilla ja käynnistysvaiheessa. Mediakasvatustoiminnan asema toteuttajien organisaatioissa on pääosin epäselvä, vaikka aihealue koetaan tärkeänä.
Alalla tarvitaan kansallista koordinointia (esim. mediakasvatusinstituutti), suunnitelmallista koulutusta, tukea monitieteiselle tutkimukselle sekä kansainvälisen yhteistyön tehostamista. Raportti toimenpide-ehdotuksineen on tarkoitettu keskustelunavaajaksi ja kansallisen tilanteen kuvauksena suunnannäyttäjäksi mediakasvatuksen kehittäjille ja aihealueesta kiinnostuneille toimijoille. Raportissa esitetään myös tarpeita jatkoselvitysten tekemiseen.
Raporttiin sisältyvät toimenpide-ehdotukset perustuvat avaintoimijoille suunnatun verkkokyselyn tuloksiin, asiantuntijahaastatteluihin ja toimijoiden julkaisukartoitukseen sekä kehittämisseminaariin osallistuneiden asiantuntijoiden työryhmissä esittämiin näkökulmiin. Raporttia varten pyydettiin myös kymmentä mediakasvatusalan asiantuntijaa kirjoittamaan näkemyksensä mediakasvatuksen kehittämistarpeista.
Selvitystyö osoittaa, että maassamme on laaja kirjo mediakasvatusalan toimijoita. Koulun ohella mediakasvatus on ottanut paikkansa niin nuorisotyössä, kirjastoalalla kuin varhaiskasvatuksessakin. Meillä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että mediakasvatuksella voidaan tukea kansalais- ja tietoyhteiskuntataitojen kehittymistä. Toiminta on kuitenkin kaikilla sektoreilla edelleen pääosin aihepiiristä kiinnostuneiden avaintoimijoiden harteilla ja käynnistysvaiheessa. Mediakasvatustoiminnan asema toteuttajien organisaatioissa on pääosin epäselvä, vaikka aihealue koetaan tärkeänä.
Alalla tarvitaan kansallista koordinointia (esim. mediakasvatusinstituutti), suunnitelmallista koulutusta, tukea monitieteiselle tutkimukselle sekä kansainvälisen yhteistyön tehostamista. Raportti toimenpide-ehdotuksineen on tarkoitettu keskustelunavaajaksi ja kansallisen tilanteen kuvauksena suunnannäyttäjäksi mediakasvatuksen kehittäjille ja aihealueesta kiinnostuneille toimijoille. Raportissa esitetään myös tarpeita jatkoselvitysten tekemiseen.