Edustuksellinen demokratia
oikeusministeriö
07.06.2005
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2005:1
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-136-5Tiivistelmä
Kansanvalta 2007 -toimikunnan tehtävänä oli arvioida edustuksellisen demokratian toimintaa ja tehdä ehdotuksia suomalaisen kansanvallan vahvistamiseksi. Toimeksiannossa painotettiin erityisesti puolueiden, vaalijärjestelmän ja kunnallisen demokratian toimivuutta kansalaisten osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta.
Toimikunta korostaa puolueiden merkitystä poliittisen päätöksenteon ja kansalaisyhteiskunnan välittäjinä. Puolueiden tehtävänä on prosessoida yhteiskunnan kehittämistarpeet ja kansalaisten ideat toteuttamiskelpoisiksi poliittisiksi ohjelmiksi. Puolueiden edellytykset tehdä tätä työtä ovat heikentyneet samalla kun sille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet. Toimikunta esittää, että osana julkista puoluerahoitusta tuetaan puolueiden think tanktyyppistä yhteiskunnallisen tutkimuksen hyödyntämistä sekä tähän liittyvää kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista.
Toimikunta ehdottaa eduskuntavaalijärjestelmän kehittämistä siten, että alueellinen edustavuus, poliittinen suhteellisuus sekä vaaliaktiivisuutta edistävä äänestäjän ja ehdokkaan/edustajan yhteys pidetään päätavoitteina. Vaalien teknisissä järjestelyissä toimikunta pitää tärkeimpänä varsinaisten äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkojen saavutettavuuden parantamista, mutta kannattaa myös kokeiluja etä-äänestyksen ja sähköisen äänestämisen kehittämiseksi. Kaikissa tapauksissa vaalisalaisuus ja vaalivapaus on kyettävä takaamaan.
Kunnallisen demokratian kehittämiseksi toimikunta esittää valtuuston todellisen päätösvallan vahvistamista sekä valta- ja vastuusuhteiden selkeyttämistä kuntien johtamisjärjestelmässä. Koska valtuustotyö on kokouksiin osallistumista laajempi poliittinen prosessi ja valtuustoryhmät sen keskeisiä toimijoita, niiden toimintaedellytyksiä tulee parantaa julkisella rahoituksella. Toimikunta suosittelee johtavien luottamustehtävien päätoimistamista ainakin suurimmissa kunnissa ja katsoo, että kunnanhallituksen puheenjohtajan aseman kehittäminen valtuuston valitsemaksi pormestariksi on Suomen oloissa luonteva tapa edetä.
Toimikunta korostaa puolueiden merkitystä poliittisen päätöksenteon ja kansalaisyhteiskunnan välittäjinä. Puolueiden tehtävänä on prosessoida yhteiskunnan kehittämistarpeet ja kansalaisten ideat toteuttamiskelpoisiksi poliittisiksi ohjelmiksi. Puolueiden edellytykset tehdä tätä työtä ovat heikentyneet samalla kun sille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet. Toimikunta esittää, että osana julkista puoluerahoitusta tuetaan puolueiden think tanktyyppistä yhteiskunnallisen tutkimuksen hyödyntämistä sekä tähän liittyvää kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista.
Toimikunta ehdottaa eduskuntavaalijärjestelmän kehittämistä siten, että alueellinen edustavuus, poliittinen suhteellisuus sekä vaaliaktiivisuutta edistävä äänestäjän ja ehdokkaan/edustajan yhteys pidetään päätavoitteina. Vaalien teknisissä järjestelyissä toimikunta pitää tärkeimpänä varsinaisten äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkojen saavutettavuuden parantamista, mutta kannattaa myös kokeiluja etä-äänestyksen ja sähköisen äänestämisen kehittämiseksi. Kaikissa tapauksissa vaalisalaisuus ja vaalivapaus on kyettävä takaamaan.
Kunnallisen demokratian kehittämiseksi toimikunta esittää valtuuston todellisen päätösvallan vahvistamista sekä valta- ja vastuusuhteiden selkeyttämistä kuntien johtamisjärjestelmässä. Koska valtuustotyö on kokouksiin osallistumista laajempi poliittinen prosessi ja valtuustoryhmät sen keskeisiä toimijoita, niiden toimintaedellytyksiä tulee parantaa julkisella rahoituksella. Toimikunta suosittelee johtavien luottamustehtävien päätoimistamista ainakin suurimmissa kunnissa ja katsoo, että kunnanhallituksen puheenjohtajan aseman kehittäminen valtuuston valitsemaksi pormestariksi on Suomen oloissa luonteva tapa edetä.