Valmiuslainsäädännön tarkastelua perustuslain näkökulmasta

Abstract

Oikeusministeriö asetti 17. päivänä joulukuuta 2003 toimikunnan uudistamaan valmiuslainsäädäntöä. Valmiuslain uudistamisen tavoitteena on, että valmiuslaki saatetaan kaikilta osiltaan vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Lisäksi valmiuslain uudistamisen tavoitteena on johdonmukainen ja ajantasainen toimivaltuuksien järjestelmä, joka mahdollistaa sen, että kulloisessakin poikkeustilanteessa voidaan tehdä tilanteen hallitsemiseksi tarvittavat päätökset ja toteuttaa näiden päätösten edellyttämät toimenpiteet. Toimikunta on toimeksiannon mukaisesti keskittynyt työnsä alkuvaiheessa valmiuslainsäädännön perustuslakikysymyksiin. Toimikunta on arvioinut valmiuslainsäädännön valtiosääntöoikeudellisia ongelmakohtia ja hahmotellut alustavia sääntelymalleja. Lisäksi toimikunnan välimietinnössä käsitellään lyhyesti poikkeusoloihin liittyvää sääntelyä EU-oikeuden kannalta. Yleisarviona toimikunta toteaa, että valmiuslain suurimmat valtiosääntöoikeudelliset ongelmat ovat sääntelyn rakentuminen lainsäädäntövallan delegoinnille, valmiuslain poikkeusolomääritelmän laajuus perustuslain 23 §:ään verrattuna sekä valmiuslain poikkeuslakiluonne. Valmiuslain uutta sääntelyä hahmoteltaessa tavoitteena on nykyisenkaltaisesta lainsäädäntövallan delegoinnista luopuminen sekä uuden valmiuslain säätäminen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.