Vapaaehtoinen velkasovinto-ohjelma : 1-vuotisraportti
oikeusministeriö
24.10.2003
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2003:35This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-192-6Tiivistelmä
Velkasovintojen seurantaryhmän raporttiin on koottu ensimmäisen toimintavuoden tuloksia ja kokemuksia. Seurantaryhmän tehtävänä on kerätä ja julkistaa tietoja velkasovintohankkeen etenemisestä.
Velkasovintohanke käynnistettiin valtiovallan, pankkien ja Takuu-Säätiön toukokuussa 2002 allekirjoittaman ohjelma- asiakirjan perusteella. Myöhemmin myös muita velkojatahoja on liittynyt hankkeeseen. Velkasovinto-ohjelman tarkoituksena on, että lama-ajan velallisten velat järjesteltäisiin vapaaehtoisilla sopimuksilla. Kaksivuotinen projekti alkoi 1.9.2002.
Raportissa kerrotaan velkasovinto-ohjelman taustaa ja päätavoitteita. Lisäksi raportissa selostetaan velkasovintoprosessia sekä eri osallistujien toimista sovintohankkeessa.
Raportissa keskeistä ovat tiedot velkasovintohankkeen nykytilasta. Raportissa esitellään tilastotietoja velkojien lähettämien yhteydenottokirjeiden, velallisten vastausten, hakemusten sekä tehtyjen sovintojen määristä. Raportista selviää, että suurin osa yhteydenottokirjeistä, yli 70 000, on jo lähetetty velallisille. Noin kuudesosa velallisista on vastannut kirjeeseen. Sovintoja on tehty ensimmäisen vuoden aikana noin 2 000 kappaletta ja velkojien käsiteltävänä on noin 6 000 hakemusta.
Raportissa esitellään Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen seurantaryhmän toimeksiannosta tekemää tutkimusta. Raportti on koottu touko- kesäkuussa 2003 ratkaistuista velkasovintoasioista. Tutkimuksen mukaan velkasovintoa hakeneet vastaavat sosioekonomiselta taustaltaan velkajärjestelyvelallisia. Velkoja heillä on kuitenkin selvästi vähemmän. Sovinnoista neljäsosa tehdään kertasuorituksena ja loput yleensä viiden vuoden pituisen maksuohjelman avulla. Velkojat saavat perityksi noin yhden kymmenesosan saatavistaan. Sovinnon mahdollisuudet heikkenevät, jos velkojia on monta.
Velkasovintojen tekemiseen osallistuvat tahot esittävät raportissa kukin omia kokemuksiaan ja näkemyksiään velkasovintohankkeesta. Lopuksi seurantaryhmä esittää johtopäätöksiä nykytilasta ja mahdollisuuksista hankkeen edistämiseen.
Velkasovintohanke käynnistettiin valtiovallan, pankkien ja Takuu-Säätiön toukokuussa 2002 allekirjoittaman ohjelma- asiakirjan perusteella. Myöhemmin myös muita velkojatahoja on liittynyt hankkeeseen. Velkasovinto-ohjelman tarkoituksena on, että lama-ajan velallisten velat järjesteltäisiin vapaaehtoisilla sopimuksilla. Kaksivuotinen projekti alkoi 1.9.2002.
Raportissa kerrotaan velkasovinto-ohjelman taustaa ja päätavoitteita. Lisäksi raportissa selostetaan velkasovintoprosessia sekä eri osallistujien toimista sovintohankkeessa.
Raportissa keskeistä ovat tiedot velkasovintohankkeen nykytilasta. Raportissa esitellään tilastotietoja velkojien lähettämien yhteydenottokirjeiden, velallisten vastausten, hakemusten sekä tehtyjen sovintojen määristä. Raportista selviää, että suurin osa yhteydenottokirjeistä, yli 70 000, on jo lähetetty velallisille. Noin kuudesosa velallisista on vastannut kirjeeseen. Sovintoja on tehty ensimmäisen vuoden aikana noin 2 000 kappaletta ja velkojien käsiteltävänä on noin 6 000 hakemusta.
Raportissa esitellään Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen seurantaryhmän toimeksiannosta tekemää tutkimusta. Raportti on koottu touko- kesäkuussa 2003 ratkaistuista velkasovintoasioista. Tutkimuksen mukaan velkasovintoa hakeneet vastaavat sosioekonomiselta taustaltaan velkajärjestelyvelallisia. Velkoja heillä on kuitenkin selvästi vähemmän. Sovinnoista neljäsosa tehdään kertasuorituksena ja loput yleensä viiden vuoden pituisen maksuohjelman avulla. Velkojat saavat perityksi noin yhden kymmenesosan saatavistaan. Sovinnon mahdollisuudet heikkenevät, jos velkojia on monta.
Velkasovintojen tekemiseen osallistuvat tahot esittävät raportissa kukin omia kokemuksiaan ja näkemyksiään velkasovintohankkeesta. Lopuksi seurantaryhmä esittää johtopäätöksiä nykytilasta ja mahdollisuuksista hankkeen edistämiseen.