Tuomariksi pätevöityminen. Lausuntoyhteenveto
oikeusministeriö
18.03.2003
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2003:5This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-095-4Tiivistelmä
Tuomarikoulutustyöryhmän mietintöön saatiin yhteensä 50 lausuntoa. Ehdotusta käsiteltiin niissä monipuolisesti ja useasta näkökulmasta.
Työryhmän tavoitteita kannatettiin yleisesti. Työryhmän ehdottaman tuomareiden pätevöitymisjärjestelmän hyväksyi lähtökohdiltaan runsas puolet lausunnonantajista, osa esitti huomattavia varauksia järjestelmää kohtaan ja noin kolmannes oli hylkäävällä kannalla. Monet kielteisesti suhtautuneista arvelivat päästävän parempaan lopputulokseen kehittämällä tuomarikoulutusta nykyisten kouluttautumisvirkojen eli esittelijöiden ja käräjäviskaalin virkojen kautta sekä panostamalla jatko- ja täydennyskoulutukseen. Tuomioistuinharjoittelun kehittäminen samassa yhteydessä nähtiin monissa lausunnoissa tarpeelliseksi.
Useissa lausunnoissa nähtiin vaarana, että työryhmän ehdottama koulutusjärjestelmä ei avaa tuomarinuraa vaan pikemminkin sulkee sitä. Tuomarikoulutuslautakunnan perustamisen ja koulutusvastuun siirtämisen sille todettiin monessa lausunnossa vahvistavan lainkäytön riippumattomuutta. Koulutukseen valinnan osalta katsottiin laajalti, että valinnan ja sitä seuraavan koulutuksen sekä vakinaisen tuomarin viran saannin välinen aika on liian pitkä. Monissa lausunnoissa pidettiin koulutuksen kestoa liian pitkänä. Täydennyskoulutuksen merkitystä korostettiin. Useissa lausunnoissa korostettiin, että nykyisin tuomioistuimissa työskentelevien lakimiesten urakehitys tulee turvata.
Työryhmän tavoitteita kannatettiin yleisesti. Työryhmän ehdottaman tuomareiden pätevöitymisjärjestelmän hyväksyi lähtökohdiltaan runsas puolet lausunnonantajista, osa esitti huomattavia varauksia järjestelmää kohtaan ja noin kolmannes oli hylkäävällä kannalla. Monet kielteisesti suhtautuneista arvelivat päästävän parempaan lopputulokseen kehittämällä tuomarikoulutusta nykyisten kouluttautumisvirkojen eli esittelijöiden ja käräjäviskaalin virkojen kautta sekä panostamalla jatko- ja täydennyskoulutukseen. Tuomioistuinharjoittelun kehittäminen samassa yhteydessä nähtiin monissa lausunnoissa tarpeelliseksi.
Useissa lausunnoissa nähtiin vaarana, että työryhmän ehdottama koulutusjärjestelmä ei avaa tuomarinuraa vaan pikemminkin sulkee sitä. Tuomarikoulutuslautakunnan perustamisen ja koulutusvastuun siirtämisen sille todettiin monessa lausunnossa vahvistavan lainkäytön riippumattomuutta. Koulutukseen valinnan osalta katsottiin laajalti, että valinnan ja sitä seuraavan koulutuksen sekä vakinaisen tuomarin viran saannin välinen aika on liian pitkä. Monissa lausunnoissa pidettiin koulutuksen kestoa liian pitkänä. Täydennyskoulutuksen merkitystä korostettiin. Useissa lausunnoissa korostettiin, että nykyisin tuomioistuimissa työskentelevien lakimiesten urakehitys tulee turvata.