Nuorten tekemien rikosten nopeutettu käsittely - kokeilusta laajentamiseen, laajentamisesta valtakunnallistamiseen
oikeusministeriö
11.03.2003
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2003:3
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-093-8
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-093-8
Tiivistelmä
Helsingissä, Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Joensuussa vuosina 2000-2001 järjestetyn nuorten tekemien rikosten nopeutetun käsittelyn tulokset olivat hyviä (työryhmämietintö 2002:3), minkä johdosta toiminta laajennettiin vuonna 2002 Rovaniemelle, Ouluun, Kokkolaan, Jyväskylään, Lahteen ja Tuusulan käräjäoikeuspiirin alueelle. Paikkakunnilla nopeutettiin nuorten tekemien rikosten tutkintaa, syyttämis -, tuomioistuin- ja täytäntöönpanoprosessia sekä pyrittiin kytkemään huolto- ja tukijärjestelmät entistä tiiviimmin oikeusprosessiin. Tarkoituksena on laajentaa toimintamalli jatkossa koko maahan.
Nuorten rikosprosessin kokonaiskestoaika rikoksen ilmitulosta pääkäsittelyyn vaihteli kahdesta kolmeen kuukauteen, joten prosessin kestossa ei paikkakunnilla ole suuria ongelmia. Eri paikkakunnilla syntyi hiukan toisistaan poikkeavia toimintamalleja. Hyvinä toimintamalleina työryhmä pitää esimerkiksi sitä, että sosiaalityöntekijä työskentelee poliisilaitoksella ja on siten välittömästi poliisin tavoitettavissa, henkilötutkinnan laadinta käynnistyy poliisin aloitteesta ja sovittelumahdollisuus selvitetään jo esitutkintavaiheessa. Myös nuorten juttujen keskittäminen nuorten asioihin perehtyneelle virkamiehelle on useilla paikkakunnilla osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.
Työryhmän mukaan nuorten juttujen nopeutetun käsittelyn toimintamalli pystyttäisiin parhaiten vakiinnuttamaan ja laajentamaan koko maahan siten, että se liitettäisiin osaksi poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen tulosohjausta. Työryhmä ehdottaa, että se asetettaisiin heille jo vuoden 2004 tulostavoitteeksi. Valtakunnallinen kehittämis - ja seurantavastuu olisi oikeus- ja sisäasiainministeriöillä.
Syyttäjien yhteistoiminta-alueita voitaisiin hyödyntää toimintamallien valtakunnallistamisessa. Työryhmä ehdottaa, että viranomaisten alueellinen ryhmä perustettaisiin kaikille yhteistoiminta-alueille. Jäseninä olisivat poliisin, syyttäjän, sosiaalitoimen ja tuomioistuimen nimeämät henkilöt. Vastuu ryhmän perustamisesta ja kehittämisestä olisi syyttäjillä.
Nuorten rikosprosessin kokonaiskestoaika rikoksen ilmitulosta pääkäsittelyyn vaihteli kahdesta kolmeen kuukauteen, joten prosessin kestossa ei paikkakunnilla ole suuria ongelmia. Eri paikkakunnilla syntyi hiukan toisistaan poikkeavia toimintamalleja. Hyvinä toimintamalleina työryhmä pitää esimerkiksi sitä, että sosiaalityöntekijä työskentelee poliisilaitoksella ja on siten välittömästi poliisin tavoitettavissa, henkilötutkinnan laadinta käynnistyy poliisin aloitteesta ja sovittelumahdollisuus selvitetään jo esitutkintavaiheessa. Myös nuorten juttujen keskittäminen nuorten asioihin perehtyneelle virkamiehelle on useilla paikkakunnilla osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.
Työryhmän mukaan nuorten juttujen nopeutetun käsittelyn toimintamalli pystyttäisiin parhaiten vakiinnuttamaan ja laajentamaan koko maahan siten, että se liitettäisiin osaksi poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen tulosohjausta. Työryhmä ehdottaa, että se asetettaisiin heille jo vuoden 2004 tulostavoitteeksi. Valtakunnallinen kehittämis - ja seurantavastuu olisi oikeus- ja sisäasiainministeriöillä.
Syyttäjien yhteistoiminta-alueita voitaisiin hyödyntää toimintamallien valtakunnallistamisessa. Työryhmä ehdottaa, että viranomaisten alueellinen ryhmä perustettaisiin kaikille yhteistoiminta-alueille. Jäseninä olisivat poliisin, syyttäjän, sosiaalitoimen ja tuomioistuimen nimeämät henkilöt. Vastuu ryhmän perustamisesta ja kehittämisestä olisi syyttäjillä.