Vankeinhoitolaitoksen uudistaminen. Rake-hankkeen 1-vaiheen raportti
oikeusministeriö
20.01.2003
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2003:2This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-091-1Tiivistelmä
Työryhmien tavoitteena oli tehdä kattava kokonaisselvitys ja esitykset vankeinhoitolaitoksen kehittämisestä vuoteen 2012 asti. Työnsä lähtökohdiksi ryhmät ottivat aiemmin tehdyt selvitykset ja ehdotukset sekä valmisteilla olevan vankeus- ja tutkintavankeuslain (komiteanmietintö 2001:6) sekä oikeuspoliittisen strategian (OM 12.11.2002). Ryhmät tarkastelivat vankeutta suunnitelmallisena ja keskeytymättömänä prosessina, jonka tavoitteena on sekä turvallinen rangaistuksen suorittaminen että vaikuttaminen uusintarikollisuuteen. Tavoitteena oli tehdä kehittämisehdotuksia vankeinhoitolaitoksen ohjauksesta, organisoinnista, hallinnosta, laitosverkostosta sekä arvioida esitysten vaikutuksia henkilöstö- ja virkarakenteeseen, työnjakoon ja osaamiseen. Ehdotusten pohjana on pidetty 3 400-3 900 vangin määrää.
Vankilat Tehtyjen selvitysten ja havaittujen ongelmien perusteella ehdotetaan vankeinhoitolaitos organisoitavaksi kuudeksi maakuntapohjaiseksi, tulosohjatuksi aluevankilaksi. Aluevankilaa johtaisi vankeinhoitojohtaja, joka johtaisi myös sijoittajayksikköä. Sijoittajayksikön tehtävänä on tehdä vangeille riski- ja tarvearviointi sekä rangaistusajan suunnitelma. Sijoittajayksikkö toimisi koko vankeusprosessin vastuutahona. Vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta huolehtisivat vankilat ja avolaitokset, jotka olisivat kooltaan, valvonnaltaan ja toiminnoiltaan erilaisia ja voisivat erikoistua tarjoamaan vankien ongelmiin ja tarpeisiin parhaiten soveltuvia toimintoja ja ohjelmia. Jotkut vankila tai niiden osastot voisivat erikoistua myös vankien vapauttamiseen. Ehdotetaan, että vankeinhoitolaitoksen investointiohjelmaa tarkistetaan ottaen huomioon työryhmien esitykset.
Hallinto ja henkilöstö Tukipalvelutehtäviä hoitamaan ehdotetaan perustettavaksi valtakunnallinen, rikosseuraamusviraston tulosohjaama, palveluperiaatteella toimiva hallintokeskus (palvelukeskus). Hallintokeskukseen keskitettäisiin kriminaalihuoltolaitoksen ja vankeinhoitolaitoksen taloushallinnolliset, yleishallinnolliset ja henkilöstöhallinnolliset tukipalvelutehtävät sekä ylitäytäntöönpanotehtävät ja tukipalveluluonteiset muodolliseen täytäntöönpanoon kuuluvat tehtävät. Ehdotetaan selvitettäväksi, onko tarkoituksenmukaista keskittää myös vanginkuljetus ja terveydenhuolto. Uudistusten toteuttaminen edellyttää henkilöstöltä uusia valmiuksia ja toimintatapoja sekä henkilöstörakenteen kehittämistä. Jatkotyössä ehdotetaan valmisteltavaksi yksityiskohtainen suunnitelma henkilöstön jahenkilöstörakenteen kehittämisestä siten, että resursseja kohdennetaan vankien kanssa tehtävään lähityöhön vähentämällä väliportaan hallintoa, keskittämällä palveluita ja selkeyttämällä toimintaprosesseja, virkarakennetta ja yhtenäistämällä nimikkeistöä. Ehdotetaan Rikosseuraamusviraston organisoinnin muuttamista vastaamaan vankeinhoitolaitoksen uutta organisointia. Tämä merkitsee osan keskushallinnon tehtävien siirtymistä hallintokeskukseen ja aluevankiloihin.
Resurssivaikutukset Rakenteellisten muutosten tuomat henkilöstösäästöt kohdennetaan toiminnan sisällön kehittämiseen. Muutokset toteutetaan henkilöstön luonnollisen poistuman ja uudelleen kohdentamisen avulla. Vankiluvun nousun aiheuttama resurssitarve on arvioitava ja katettava erikseen.
Vankilat Tehtyjen selvitysten ja havaittujen ongelmien perusteella ehdotetaan vankeinhoitolaitos organisoitavaksi kuudeksi maakuntapohjaiseksi, tulosohjatuksi aluevankilaksi. Aluevankilaa johtaisi vankeinhoitojohtaja, joka johtaisi myös sijoittajayksikköä. Sijoittajayksikön tehtävänä on tehdä vangeille riski- ja tarvearviointi sekä rangaistusajan suunnitelma. Sijoittajayksikkö toimisi koko vankeusprosessin vastuutahona. Vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta huolehtisivat vankilat ja avolaitokset, jotka olisivat kooltaan, valvonnaltaan ja toiminnoiltaan erilaisia ja voisivat erikoistua tarjoamaan vankien ongelmiin ja tarpeisiin parhaiten soveltuvia toimintoja ja ohjelmia. Jotkut vankila tai niiden osastot voisivat erikoistua myös vankien vapauttamiseen. Ehdotetaan, että vankeinhoitolaitoksen investointiohjelmaa tarkistetaan ottaen huomioon työryhmien esitykset.
Hallinto ja henkilöstö Tukipalvelutehtäviä hoitamaan ehdotetaan perustettavaksi valtakunnallinen, rikosseuraamusviraston tulosohjaama, palveluperiaatteella toimiva hallintokeskus (palvelukeskus). Hallintokeskukseen keskitettäisiin kriminaalihuoltolaitoksen ja vankeinhoitolaitoksen taloushallinnolliset, yleishallinnolliset ja henkilöstöhallinnolliset tukipalvelutehtävät sekä ylitäytäntöönpanotehtävät ja tukipalveluluonteiset muodolliseen täytäntöönpanoon kuuluvat tehtävät. Ehdotetaan selvitettäväksi, onko tarkoituksenmukaista keskittää myös vanginkuljetus ja terveydenhuolto. Uudistusten toteuttaminen edellyttää henkilöstöltä uusia valmiuksia ja toimintatapoja sekä henkilöstörakenteen kehittämistä. Jatkotyössä ehdotetaan valmisteltavaksi yksityiskohtainen suunnitelma henkilöstön jahenkilöstörakenteen kehittämisestä siten, että resursseja kohdennetaan vankien kanssa tehtävään lähityöhön vähentämällä väliportaan hallintoa, keskittämällä palveluita ja selkeyttämällä toimintaprosesseja, virkarakennetta ja yhtenäistämällä nimikkeistöä. Ehdotetaan Rikosseuraamusviraston organisoinnin muuttamista vastaamaan vankeinhoitolaitoksen uutta organisointia. Tämä merkitsee osan keskushallinnon tehtävien siirtymistä hallintokeskukseen ja aluevankiloihin.
Resurssivaikutukset Rakenteellisten muutosten tuomat henkilöstösäästöt kohdennetaan toiminnan sisällön kehittämiseen. Muutokset toteutetaan henkilöstön luonnollisen poistuman ja uudelleen kohdentamisen avulla. Vankiluvun nousun aiheuttama resurssitarve on arvioitava ja katettava erikseen.