Pätevöityminen tuomarin ammattiin ja tuomariyhteisön kehitys. Lausuntotiivistelmä
Pärnänen, Pekka (2002-01-31)
oikeusministeriö
31.01.2002
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2002:1This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-064-4Tiivistelmä
Tuomarikoulutustoimikunnan mietintöön saatiin kaikkiaan 63 lausuntoa. Ehdotusta käsiteltiin niissä monipuolisesti ja monesta näkökulmasta.
Lausunnoissa tunnustettiin yleisesti tuomarin ammattiin valmentavan koulutuksen tarve. Samoin toivottiin tuomarinuran kehittämistä, sekä kannatettiin auskultointijärjestelmän ja tuomareiden täydennyskoulutuksen kehittämistä. Tuomarikoulutuslautakunta sai myös kannatusta. Toimikunnan varsinaista esitystä koulutusjärjestelmäksi tuettiin ja vastustettiin erilaisin perustein.
Keskeinen toimikunnan ehdotukseen kohdistunut kritiikki koski suunnitellun järjestelmän sulkeutuneisuutta, koulutuksen liian pitkäksi arvioitua kestoa, koulutusmallin joustamattomuutta, siirtymävaiheen lakimiesten asemaa, henkilöstörakenteen muutoksia sekä koulutettavien palkkatasoa. Yksityiskohtainen kritiikki on koottu lausuntopalautteen yhteenvetoon.
Lausunnoissa otettiin paljon kantaa myös tuomioistuinharjoitteluun. Sen, kuten täydennyskoulutuksenkin kehittämistä tuettiin osana koulutusjärjestelmän kehittämistä.
Lausunnoissa ei esitetty yksittäisiä huomioita lukuun ottamatta pidemmälle meneviä vaihtoehtoisia malleja koulutusjärjestelmälle. Osassa lausuntoja tuettiin nykyisen kaltaisen käytännön työhön perustuvan kouluttautumisen kehittämistä. Toisaalta esitettiin avoimempaa, lähinnä yliopisto-opintoihin perustuvaa mallia koulutukselle.
Koulutuksen suunnittelu jatkuu oikeusministeriön asettamassa työryhmässä.
Lausunnoissa tunnustettiin yleisesti tuomarin ammattiin valmentavan koulutuksen tarve. Samoin toivottiin tuomarinuran kehittämistä, sekä kannatettiin auskultointijärjestelmän ja tuomareiden täydennyskoulutuksen kehittämistä. Tuomarikoulutuslautakunta sai myös kannatusta. Toimikunnan varsinaista esitystä koulutusjärjestelmäksi tuettiin ja vastustettiin erilaisin perustein.
Keskeinen toimikunnan ehdotukseen kohdistunut kritiikki koski suunnitellun järjestelmän sulkeutuneisuutta, koulutuksen liian pitkäksi arvioitua kestoa, koulutusmallin joustamattomuutta, siirtymävaiheen lakimiesten asemaa, henkilöstörakenteen muutoksia sekä koulutettavien palkkatasoa. Yksityiskohtainen kritiikki on koottu lausuntopalautteen yhteenvetoon.
Lausunnoissa otettiin paljon kantaa myös tuomioistuinharjoitteluun. Sen, kuten täydennyskoulutuksenkin kehittämistä tuettiin osana koulutusjärjestelmän kehittämistä.
Lausunnoissa ei esitetty yksittäisiä huomioita lukuun ottamatta pidemmälle meneviä vaihtoehtoisia malleja koulutusjärjestelmälle. Osassa lausuntoja tuettiin nykyisen kaltaisen käytännön työhön perustuvan kouluttautumisen kehittämistä. Toisaalta esitettiin avoimempaa, lähinnä yliopisto-opintoihin perustuvaa mallia koulutukselle.
Koulutuksen suunnittelu jatkuu oikeusministeriön asettamassa työryhmässä.