Lapsen elatusavun suuruuden arvioiminen
oikeusministeriö
31.05.2006
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2006:10This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-363-5Tiivistelmä
Työryhmän mietinnössä ehdotetaan ohjetta lapsen elatusavun suuruuden laskemisesta. Ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa kuntien sosiaaliviranomaisten toimintaa, kun ne opastavat vanhempia elatusavun oikean määrän arvioimisessa ja harkitsevat, voidaanko vanhempien tekemä sopimus elatusavusta vahvistaa lapsen elatuksesta annetun lain 8 §:n 2 momentin nojalla.
Ehdotettu ohje perustuu lapsen elatuksesta annetun lain säännöksiin. Elatusavun suuruutta laskettaessa lähtökohtina ovat lapsen elatuksen tarve ja kummankin vanhemman elatuskyky. Näille laissa väljästi kuvatuille kriteereille on pyritty löytämään täsmentävä tulkinta, jotta ennakoitavuus paranisi ja yhdenmukaisuus lisääntyisi elatusavun suuruuden määrittelyssä.
Lapsen elatuksen tarvetta arvioitaessa lapsen yleisinä kustannuksina pidettäisiin ohjeessa osoitettua rahamäärää, jonka suuruus riippuu siitä, mihin ikäryhmään lapsi kuuluu. Tämän lisäksi lapsen asumiskustannuksina otettaisiin huomioon ohjeessa osoitettu osuus lapsen kanssa asuvan vanhemman asumismenoista. Lapsen päivähoitomaksut, koulutuskulut, erityisen harrastuksen kulut ja eräät näihin verrattavat kulut otettaisiin huomioon joko tosiasiallisten kustannusten tai kohtuullisina pidettävien kustannusten suuruisina. Lapsilisä ja lapsen muut kuin satunnaiset tai vähäiset tulot vähennettäisiin edellä mainittujen kustannusten määrästä.
Vanhemman elatuskyky määräytyisi hänen tulojensa pohjalta. Eräissä tapauksessa otettaisiin lisäksi huomioon vanhemman mahdollisuudet hankkia tuloja ja vanhemman varallisuus. Elatuskyvystään vanhempi saisi yleisiin elinkustannuksiinsa vähentää ohjeessa osoitetun rahamäärän. Lisäksi hän saisi vähentää joko tosiasiallisten tai kohtuullisina pidettävien kustannusten suuruisina muun muassa asumiskustannuksensa, erityiset terveydenhoitokustannukset ja työmatkakustannukset sekä eräin rajoituksin lapsen tapaamisesta aiheutuvat matkakustannukset. Myös opintolainan korot ja lyhennykset otettaisiin vähennyksenä huomioon. Jos vanhemmalla on muita elatusvastuita, hän saisi lisäksi vähentää ohjeessa osoitetun määrän näiden täyttämiseksi.
Jos lapsesta erossa asuva vanhempi tapaamisoikeuden nojalla pitää lasta runsaasti luonaan, hän saisi tehdä luonapitovähennyksen. Se tehtäisiin elatusavusta ohjeessa osoitetun taulukon mukaisesti.
Kun elatusavun suuruus on laskettu ohjeessa osoitetuin tavoin, olisi lopuksi vielä arvioitava, onko lopputulos kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen kohtuullinen. Arvioinnin sitä edellyttäessä voitaisiin lasketun elatusavun määrää pienentää tai suurentaa.
Elatusavun laskemista koskevan ohjeen lisäksi ehdotus sisältää ohjeen myös siitä, milloin vahvistettua elatusapua on perusteltua muuttaa olosuhteiden muutoksen perusteella.
Koska ohjeen antaminen ei perustu laissa olevaan valtuutukseen, sillä ei ole sitovaa vaikutusta, vaan se on oikeudelliselta luonteeltaan suositus. Vaikka ohje on laadittu kuntien sosiaaliviranomaisia varten, työryhmä ei näe estettä sen käyttämiselle apuna lain tulkinnassa silloinkin, kun elatusavun suuruus vahvistetaan tuomioistuimessa.
Ehdotettu ohje perustuu lapsen elatuksesta annetun lain säännöksiin. Elatusavun suuruutta laskettaessa lähtökohtina ovat lapsen elatuksen tarve ja kummankin vanhemman elatuskyky. Näille laissa väljästi kuvatuille kriteereille on pyritty löytämään täsmentävä tulkinta, jotta ennakoitavuus paranisi ja yhdenmukaisuus lisääntyisi elatusavun suuruuden määrittelyssä.
Lapsen elatuksen tarvetta arvioitaessa lapsen yleisinä kustannuksina pidettäisiin ohjeessa osoitettua rahamäärää, jonka suuruus riippuu siitä, mihin ikäryhmään lapsi kuuluu. Tämän lisäksi lapsen asumiskustannuksina otettaisiin huomioon ohjeessa osoitettu osuus lapsen kanssa asuvan vanhemman asumismenoista. Lapsen päivähoitomaksut, koulutuskulut, erityisen harrastuksen kulut ja eräät näihin verrattavat kulut otettaisiin huomioon joko tosiasiallisten kustannusten tai kohtuullisina pidettävien kustannusten suuruisina. Lapsilisä ja lapsen muut kuin satunnaiset tai vähäiset tulot vähennettäisiin edellä mainittujen kustannusten määrästä.
Vanhemman elatuskyky määräytyisi hänen tulojensa pohjalta. Eräissä tapauksessa otettaisiin lisäksi huomioon vanhemman mahdollisuudet hankkia tuloja ja vanhemman varallisuus. Elatuskyvystään vanhempi saisi yleisiin elinkustannuksiinsa vähentää ohjeessa osoitetun rahamäärän. Lisäksi hän saisi vähentää joko tosiasiallisten tai kohtuullisina pidettävien kustannusten suuruisina muun muassa asumiskustannuksensa, erityiset terveydenhoitokustannukset ja työmatkakustannukset sekä eräin rajoituksin lapsen tapaamisesta aiheutuvat matkakustannukset. Myös opintolainan korot ja lyhennykset otettaisiin vähennyksenä huomioon. Jos vanhemmalla on muita elatusvastuita, hän saisi lisäksi vähentää ohjeessa osoitetun määrän näiden täyttämiseksi.
Jos lapsesta erossa asuva vanhempi tapaamisoikeuden nojalla pitää lasta runsaasti luonaan, hän saisi tehdä luonapitovähennyksen. Se tehtäisiin elatusavusta ohjeessa osoitetun taulukon mukaisesti.
Kun elatusavun suuruus on laskettu ohjeessa osoitetuin tavoin, olisi lopuksi vielä arvioitava, onko lopputulos kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen kohtuullinen. Arvioinnin sitä edellyttäessä voitaisiin lasketun elatusavun määrää pienentää tai suurentaa.
Elatusavun laskemista koskevan ohjeen lisäksi ehdotus sisältää ohjeen myös siitä, milloin vahvistettua elatusapua on perusteltua muuttaa olosuhteiden muutoksen perusteella.
Koska ohjeen antaminen ei perustu laissa olevaan valtuutukseen, sillä ei ole sitovaa vaikutusta, vaan se on oikeudelliselta luonteeltaan suositus. Vaikka ohje on laadittu kuntien sosiaaliviranomaisia varten, työryhmä ei näe estettä sen käyttämiselle apuna lain tulkinnassa silloinkin, kun elatusavun suuruus vahvistetaan tuomioistuimessa.