Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset
oikeusministeriö
21.06.2006
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2006:14
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-367-8Tiivistelmä
Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset -työryhmälle annettiin toimeksi tehdä kokonaisarvio kansalaisyhteiskunnan toiminnan edellytyksiin vaikuttavista muutoksista ja sen pohjalta ehdotukset sellaisiksi säädösmuutoksiksi, jotka tukevat kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja kannustavat julkisia palveluita täydentävää vapaaehtoistyötä ja vertaistukea. Työryhmän tuli myös mm. esittää yleishyödyllisyyden ajanmukainen määritelmä. Työryhmä on työnsä edetessä käynyt keskustelua kansalaisyhteiskunnan, rahoittajien ja elinkeinoelämän edustajien kanssa.
Työryhmä on kartoittanut ja pyrkinyt kuvailemaan järjestöjen harjoittamaa toimintaa, joka voidaan sen näkemyksen mukaan jakaa kolmeen osaan: kansalaisjärjestötoimintaan, yleishyödylliseen palvelutoimintaan ja elinkeinotoimintaan. Työryhmä on pyrkinyt kategorisesti kuvaamaan kunkin toiminnan tunnusomaisia piirteitä eväiksi esimerkiksi yleishyödyllisen ja elinkeinotoimintana pidettävän palvelutoiminnan rajan määrittelemiseksi. Työryhmä korostaa, että rajanveto tehdään aina yksittäistapauksissa ja tällöin on otettava huomioon myös Euroopan unionin asettamat puitteet.
Työryhmä esittää, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämiseksi. Periaatepäätöksessä tunnustettaisiin järjestöjen keskeinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla esitetään asettavaksi Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, jonka tehtävänä on mm. tehdä ehdotuksia valtioneuvostolle tarvittavista toimenpiteistä kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Osana tätä työtä työryhmä esittää, että kaikille ministeriöille ja mahdollisuuksien mukaan myös kunnille tulisi luoda kansalaisjärjestöstrategia.
Työryhmä esittää myös, että valtioneuvosto käynnistää yleishyödyllisiä palveluja koskevan kansallisen strategian valmistelun. Sen tehtävänä on määritellä tarpeen mukaan sektorikohtaisesti mitä tarkoitetaan yleishyödyllisillä palveluilla ja miten ne kansallisesti rahoitetaan ja organisoidaan ottaen huomioon myös EU:n yleishyödyllisiä palveluja koskevan sääntelyn.
Työryhmä on myös tehnyt esityksiä kansalaisjärjestöjen verotukseen ja rahoitukseen liittyen.
Työryhmä on kartoittanut ja pyrkinyt kuvailemaan järjestöjen harjoittamaa toimintaa, joka voidaan sen näkemyksen mukaan jakaa kolmeen osaan: kansalaisjärjestötoimintaan, yleishyödylliseen palvelutoimintaan ja elinkeinotoimintaan. Työryhmä on pyrkinyt kategorisesti kuvaamaan kunkin toiminnan tunnusomaisia piirteitä eväiksi esimerkiksi yleishyödyllisen ja elinkeinotoimintana pidettävän palvelutoiminnan rajan määrittelemiseksi. Työryhmä korostaa, että rajanveto tehdään aina yksittäistapauksissa ja tällöin on otettava huomioon myös Euroopan unionin asettamat puitteet.
Työryhmä esittää, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämiseksi. Periaatepäätöksessä tunnustettaisiin järjestöjen keskeinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla esitetään asettavaksi Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, jonka tehtävänä on mm. tehdä ehdotuksia valtioneuvostolle tarvittavista toimenpiteistä kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Osana tätä työtä työryhmä esittää, että kaikille ministeriöille ja mahdollisuuksien mukaan myös kunnille tulisi luoda kansalaisjärjestöstrategia.
Työryhmä esittää myös, että valtioneuvosto käynnistää yleishyödyllisiä palveluja koskevan kansallisen strategian valmistelun. Sen tehtävänä on määritellä tarpeen mukaan sektorikohtaisesti mitä tarkoitetaan yleishyödyllisillä palveluilla ja miten ne kansallisesti rahoitetaan ja organisoidaan ottaen huomioon myös EU:n yleishyödyllisiä palveluja koskevan sääntelyn.
Työryhmä on myös tehnyt esityksiä kansalaisjärjestöjen verotukseen ja rahoitukseen liittyen.