Tuomarinvastuun kehittäminen. Lausuntoyhteenveto
oikeusministeriö
29.08.2006
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2006:18
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-405-4
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-405-4
Tiivistelmä
Tuomarinvastuun toteuttamismuotojen kehittämistä pohtineen työryhmän mietinnöstä (2005:15) saatiin yhteensä 61 lausuntoa.
Miltei kaikki lausunnonantajat olivat yhtä mieltä siitä, että tuomarinvastuuta on kehitettävä ja vastuusääntelyn ulottumattomissa oleviin tuomarin toiminnan katvealueisiin pitäisi voida puuttua. Lausunnonantajien selvä enemmistö suhtautui kaikkiin ehdotettuihin säädösmuutoksiin myönteisesti.
Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä oli pohtinut erillisen tuomarien valvontalautakunnan perustamista. Työryhmä päätyi mietinnössään pitämään uutta valvontaelintä tarpeettomana. Lähes 90 prosenttia lausunnonantajista yhtyi työryhmän näkemykseen.
Mietinnön keskeisimpiin muutosehdotuksiin kuuluivat laajennettu mahdollisuus tuomarin viraltapanoon sekä kirjallisen varoituksen antaminen myös tuomarille. Lausujat kokivat suurimmaksi ongelmaksi viraltapanon suhteen sen, että muutos koskisi vain tuomareita eikä lainkaan muita virkamiehiä. Varoituksen osalta eniten epäilystä herätti ehdotus, jonka mukaan oikeus antaa varoitus käräjätuomarille olisi saman tuomioistuimen päällikkötuomarilla. Kritiikistä huolimatta molempia ehdotuksia kannatti, joskin moni varauksella, yli 80 prosenttia vastanneista.
Noin puolet lausunnonantajista otti lisäksi kantaa työryhmän ehdotuksiin tiedon välittymisestä tuomarin toimintaan kohdistuneista toimenpiteistä sekä sopivasta kokoonpanosta tuomarin terveydentilaa selvitettäessä. Vain viidesosa vastanneista vastusti tietojen antamista nimittämismenettelyn yhteydessä. Ehdotusta nykyistä kevyemmästä tuomioistuinkokoonpanosta käsiteltäessä tuomarin terveydentilaan liittyviä asioita vastusti vain yksi lausunnonantaja.
Miltei kaikki lausunnonantajat olivat yhtä mieltä siitä, että tuomarinvastuuta on kehitettävä ja vastuusääntelyn ulottumattomissa oleviin tuomarin toiminnan katvealueisiin pitäisi voida puuttua. Lausunnonantajien selvä enemmistö suhtautui kaikkiin ehdotettuihin säädösmuutoksiin myönteisesti.
Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä oli pohtinut erillisen tuomarien valvontalautakunnan perustamista. Työryhmä päätyi mietinnössään pitämään uutta valvontaelintä tarpeettomana. Lähes 90 prosenttia lausunnonantajista yhtyi työryhmän näkemykseen.
Mietinnön keskeisimpiin muutosehdotuksiin kuuluivat laajennettu mahdollisuus tuomarin viraltapanoon sekä kirjallisen varoituksen antaminen myös tuomarille. Lausujat kokivat suurimmaksi ongelmaksi viraltapanon suhteen sen, että muutos koskisi vain tuomareita eikä lainkaan muita virkamiehiä. Varoituksen osalta eniten epäilystä herätti ehdotus, jonka mukaan oikeus antaa varoitus käräjätuomarille olisi saman tuomioistuimen päällikkötuomarilla. Kritiikistä huolimatta molempia ehdotuksia kannatti, joskin moni varauksella, yli 80 prosenttia vastanneista.
Noin puolet lausunnonantajista otti lisäksi kantaa työryhmän ehdotuksiin tiedon välittymisestä tuomarin toimintaan kohdistuneista toimenpiteistä sekä sopivasta kokoonpanosta tuomarin terveydentilaa selvitettäessä. Vain viidesosa vastanneista vastusti tietojen antamista nimittämismenettelyn yhteydessä. Ehdotusta nykyistä kevyemmästä tuomioistuinkokoonpanosta käsiteltäessä tuomarin terveydentilaan liittyviä asioita vastusti vain yksi lausunnonantaja.