Valitusasioiden siirtäminen hovioikeudesta toiseen - Hovioikeuslain 9 §:ssä tarkoitetun kevennetyn kokoonpanon asema
Huopaniemi, Olli; Rasilainen, Aki (2006-08-31)
oikeusministeriö
31.08.2006
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2006:20This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-407-0Tiivistelmä
Hovioikeuksien erilaisesta työtilanteesta on aiheutunut huomattavia eroja valitusasioiden keskimääräisessä käsittelyajassa eri hovioikeuksissa. Erot eivät ole hyväksyttäviä oikeusturvan yhdenvertaisen saatavuuden kannalta.Ratkaisukeinoksi selvitysmies ehdottaa mahdollisuutta siirtää väliaikaisesti valitusasioita ruuhkautuneesta hovioikeudesta sellaisiin hovioikeuksiin, joissa asioita voidaan käsitellä ja ratkaista joutuisasti. Siirtomenettely koskisi kerrallaan määrättyä määrää valitusasioita ja sen aloittaminen hovioikeudessa edellyttäisi korkeimman oikeuden siihen antamaa lupaa. Siirtää voitaisiin hovioikeudessa vireille tulevia uusia siirtoluvassa lähemmin määriteltyjä valitusasioita.
Siirretty asia käsiteltäisiin toisessa hovioikeudessa normaaliin tapaan. Asianosaisten ajanhukan ja vaivan vähentämiseksi selvitysmies viittaa mahdollisuuksiin hyödyntää käsittelyssä puhelin- ja videoneuvotteluyhteyksiä. Lisäksi selvitysmies esittää oikeudenkäymiskaaren muuttamista niin, että hovioikeus voisi toimittaa pääkäsittelyn muullakin kuin sen tuomiopiiriin kuuluvalla paikkakunnalla.
Hovioikeuslain 9 §:n mukaan hovioikeus on eräissä vähäisiksi katsottavissa asioissa päätösvaltainen, kun siinä on kaksi jäsentä ja määrätyt kelpoisuusehdot täyttävä asian esittelijä. Selvitysmies ehdottaa, että näitä kelpoisuusehtoja väljennettäisiin ja että hovioikeus voisi esittelijäkohtaisesti arvioida hänen kelpoisuuttaan kokoonpanon jäseneksi. Esittelijäjäsentä ei määrättäisi kokoonpanoon esittely- tai tapauskohtaisesti. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on hallinto-oikeuksien kokoonpanouudistuksen yhteydessä pitänyt kyseistä seikkaa esittelijäjäsenen asemassa epäilyttävänä tuomioistuimen riippumattomuuden kannalta (PeVL 2/2006 vp). Hovioikeuden kokoonpanon jäsenenä esittelijän asema on lähinnä verrattavissa sivutoimiseen tuomariin, jollaisen nimittämiseen perustuslaki eikä Euroopan ihmisoikeussopimus aseta esteitä.
Selvitysmies ehdottaa lisäksi, että kevennetyn kokoonpanon ratkaistaviksi kuuluvien asioiden piiriä jonkin verran laajennettaisiin.
Siirretty asia käsiteltäisiin toisessa hovioikeudessa normaaliin tapaan. Asianosaisten ajanhukan ja vaivan vähentämiseksi selvitysmies viittaa mahdollisuuksiin hyödyntää käsittelyssä puhelin- ja videoneuvotteluyhteyksiä. Lisäksi selvitysmies esittää oikeudenkäymiskaaren muuttamista niin, että hovioikeus voisi toimittaa pääkäsittelyn muullakin kuin sen tuomiopiiriin kuuluvalla paikkakunnalla.
Hovioikeuslain 9 §:n mukaan hovioikeus on eräissä vähäisiksi katsottavissa asioissa päätösvaltainen, kun siinä on kaksi jäsentä ja määrätyt kelpoisuusehdot täyttävä asian esittelijä. Selvitysmies ehdottaa, että näitä kelpoisuusehtoja väljennettäisiin ja että hovioikeus voisi esittelijäkohtaisesti arvioida hänen kelpoisuuttaan kokoonpanon jäseneksi. Esittelijäjäsentä ei määrättäisi kokoonpanoon esittely- tai tapauskohtaisesti. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on hallinto-oikeuksien kokoonpanouudistuksen yhteydessä pitänyt kyseistä seikkaa esittelijäjäsenen asemassa epäilyttävänä tuomioistuimen riippumattomuuden kannalta (PeVL 2/2006 vp). Hovioikeuden kokoonpanon jäsenenä esittelijän asema on lähinnä verrattavissa sivutoimiseen tuomariin, jollaisen nimittämiseen perustuslaki eikä Euroopan ihmisoikeussopimus aseta esteitä.
Selvitysmies ehdottaa lisäksi, että kevennetyn kokoonpanon ratkaistaviksi kuuluvien asioiden piiriä jonkin verran laajennettaisiin.