Päihdekuntoutus ja yhdyskuntaseuraamukset

Työryhmän tehtävänä oli esittää tarvittavat lainsäädännölliset ja toiminnalliset kehittämisehdotukset, joiden avulla 1) yhdyskuntaseuraamus olisi mahdollista panna täytäntöön nykyistä useammin tuomitun päihdeongelmasta huolimatta; 2) päihdekuntoutuksen tarve otettaisiin systemaattisesti huomioon osana yhdyskuntaseuraamuksen toimeenpanoa, tavoitteena rangaistuksen erityisestävyyden ja vaikuttavuuden lisääminen ja 3) ehdottoman vankeusrangaistuksen käyttöä olisi mahdollista vähentää. Työryhmä on arvioinut tilastoaineistojen ja erillistutkimusten valossa yhdyskuntaseuraamusten käyttöä ja erityisesti niihin tuomittujen sosiaalista tilannetta ja päihteiden ongelmakäytön yleisyyttä. Työryhmä on tarkastellut myös päihdepalvelujärjestelmän kehitystä ja päihteiden käytössä tapahtuneita muutoksia. Erityisenä ongelmana työryhmä näkee sen, että seuraamusjärjestelmä toimii osin syrjivästi, koska syytettyjen vaikeat sosiaaliset ongelmat estävät yhä useammin yhdyskuntapalvelun käytön. Päihdekuntoutuksen nykyistä järjestelmällisempi hyödyntäminen lisäisi myös seuraamusten vaikuttavuutta, koska päihdehaittojen parempi hallinta vähentää uusintarikollisuuden riskiä. Työryhmä esittää, että päihdekuntoutus liitetään tarvittaessa kaikkien yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon. Tämä edellyttää tiivistyvää suunnitelmallista asiakaskohtaista yhteistyötä Kriminaalihuoltolaitoksen ja kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kesken. Suurimpia muutoksia esitetään yhdyskuntapalveluun, joka on yhdyskuntaseuraamuksista nykyään laajimmassa käytössä. Työryhmä katsoo, että palvelupaikkaverkostoa on syytä kehittää siten, että Kriminaalihuoltolaitos voisi itse ylläpitää palvelupaikkoja ja toisaalta niin, että yhdyskuntapalvelu olisi mahdollista suorittaa nykyistä monimuotoisemmin, esimerkiksi ryhmämuotoisesti. Uusintarikollisuutta ehkäiseviä toimintaohjelmia ja päihdehuoltolain mukaista kuntoutusta olisi työryhmän esityksen mukaan voitava käyttää nykyistä selvästi laajemmin, enimmillään 50 tuntia osana yhdyskuntapalvelun toimeenpanoa. Työryhmän ehdottama kuntouttava yhdyskuntapalvelu lisäisi palveluun tuomittavien määrää arviolta kymmenellä prosentilla. Enintään kahdeksan kuukauden ajaksi vankilaan tuomittujen päivittäinen lukumäärä vähenisi esitetyillä toimenpiteillä noin 40 – 50 hengellä. Kriminaalihuoltolaitos vastaisi edelleen rangaistusten täytäntöönpanosta ja sen valvonnasta, kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto puolestaan kuntoutuksen tarpeen arvioinnista ja toteutuksesta. Esitysten toteuttaminen edellyttää lainsäädännöllistä ja toiminnallisia uudistuksia, jotka voitaisiin toteuttaa täysimääräisesti vuoden 2008 alusta alkaen.