Yrityssaneerausta koskevan lainsäädännön tarkistaminen (lausuntotiivistelmä)
Lehtimäki, Liisa (2006-09-26)
oikeusministeriö
26.09.2006
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2006:22This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-409-7Tiivistelmä
Oikeusministeriö asetti 20.1.2005 työryhmän arvioimaan yrityksen saneerauksesta annetun lain toimivuutta. Työryhmän asettaminen liittyi pääministeri Matti Vanhasen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Työryhmän mietintö valmistui 28.2.2006 (työryhmämietintö 2006:5). Oikeusministeriö pyysi mietinnöstä lausunnon 75 viranomaiselta ja järjestöltä. Lausuntoja saatiin 63.
Suuri osa lausunnonantajista pitää yrityssaneerauslainsäädäntöä varsin toimivana ja suhtautuvat ehdotettuihin muutoksiin pääosin myönteisesti. Yleisesti arvioidaan, että yritykset hakeutuvat saneeraukseen liian myöhään ja osa saneerauksista epäonnistuu sen vuoksi. Ehdotusta saneeraussuojasta, joka määrittäisi saneerausvelat, kannatetaan laajasti.
Velkojia edustavat lausunnonantajat kannattavat yleisesti lain muuttamista niin, että saneerauksen olisi oltava velkojalle konkurssia selvästi edullisempi vaihtoehto. Muun muassa Suomen Yrittäjät, Suomen Asianajajaliitto ja velkaantuneita edustavat lausunnonantajat sekä osa tuomioistuimista vastustaa ehdotusta. Sitä ei pidetä riittävän täsmällisenä, minkä vuoksi sen tulkinta tulee olemaan vaikeaa. Muutamat lausunnonantajat vaativat, että saneerauksen olisi tuotettava velkojille aina tietty vähimmäisjako-osuus.
Osa tuomioistuimista sekä useat velkojia ja elinkeinoelämää edustavat lausunnonantajat pitävät tarpeellisena muuttaa velkojien ryhmäjakoa ehdotetuin tavoin niin, että tavalliset velkojat muodostaisivat aina yhden ryhmän saneerausohjelmasta äänestettäessä.
Konkurssin ja yrityssaneerauksen suhteesta lausunnonantajat ovat erimielisiä. Osa katsoo, että nykytila tulisi säilyttää, jolloin velallinen voidaan asettaa konkurssiin, kun saneeraushakemus on hylätty. Osa katsoo, että konkurssiin asettamisen tulisi aina lykkääntyä siihen saakka, kunnes päätös saneeraushakemuksen hylkäämisestä on lainvoimainen. Useat lausunnonantajat kannattavat työryhmän ehdotusta siitä, että konkurssi voisi määrätyin edellytyksin estyä tuomioistuimen päätöksellä.
Ehdotusta siitä, että saneerausasiat olisi käsiteltävä tuomioistuimissa kiireellisinä, kannatetaan laajasti. Joidenkin lausunnonantajien mielestä lakiin tulisi ottaa tuomioistuinkäsittelyä koskevia ehdottomia määräaikoja. Suurin osa lausunnonantajista pitää perusteltuna vähentää saneerausasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrää.
Suuri osa lausunnonantajista pitää yrityssaneerauslainsäädäntöä varsin toimivana ja suhtautuvat ehdotettuihin muutoksiin pääosin myönteisesti. Yleisesti arvioidaan, että yritykset hakeutuvat saneeraukseen liian myöhään ja osa saneerauksista epäonnistuu sen vuoksi. Ehdotusta saneeraussuojasta, joka määrittäisi saneerausvelat, kannatetaan laajasti.
Velkojia edustavat lausunnonantajat kannattavat yleisesti lain muuttamista niin, että saneerauksen olisi oltava velkojalle konkurssia selvästi edullisempi vaihtoehto. Muun muassa Suomen Yrittäjät, Suomen Asianajajaliitto ja velkaantuneita edustavat lausunnonantajat sekä osa tuomioistuimista vastustaa ehdotusta. Sitä ei pidetä riittävän täsmällisenä, minkä vuoksi sen tulkinta tulee olemaan vaikeaa. Muutamat lausunnonantajat vaativat, että saneerauksen olisi tuotettava velkojille aina tietty vähimmäisjako-osuus.
Osa tuomioistuimista sekä useat velkojia ja elinkeinoelämää edustavat lausunnonantajat pitävät tarpeellisena muuttaa velkojien ryhmäjakoa ehdotetuin tavoin niin, että tavalliset velkojat muodostaisivat aina yhden ryhmän saneerausohjelmasta äänestettäessä.
Konkurssin ja yrityssaneerauksen suhteesta lausunnonantajat ovat erimielisiä. Osa katsoo, että nykytila tulisi säilyttää, jolloin velallinen voidaan asettaa konkurssiin, kun saneeraushakemus on hylätty. Osa katsoo, että konkurssiin asettamisen tulisi aina lykkääntyä siihen saakka, kunnes päätös saneeraushakemuksen hylkäämisestä on lainvoimainen. Useat lausunnonantajat kannattavat työryhmän ehdotusta siitä, että konkurssi voisi määrätyin edellytyksin estyä tuomioistuimen päätöksellä.
Ehdotusta siitä, että saneerausasiat olisi käsiteltävä tuomioistuimissa kiireellisinä, kannatetaan laajasti. Joidenkin lausunnonantajien mielestä lakiin tulisi ottaa tuomioistuinkäsittelyä koskevia ehdottomia määräaikoja. Suurin osa lausunnonantajista pitää perusteltuna vähentää saneerausasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrää.