Tuomioistuinlaitoksen tulosohjauksen kehittäminen

Abstract

Valtionhallinnon tulosohjausta on kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Talousarviolainsäädäntöön on tehty tulosohjaukseen liittyviä merkittäviä uudistuksia. Erityisesti tilivelvollisuuden toteutumista on painotettu ja tästä syystä raportointiin liittyvät näkökohdat ovat nousseet keskeiseen asemaan. Raportoinnin lisäksi tulosohjaukseen on liitetty uusia elementtejä. Tuomioistuinten tulosohjausprosessin järjestämisessä käytännössä tarkoituksenmukaisella tavalla on pitänyt ottaa huomioon erityisesti tuomioistuinten runsas lukumäärä. Esimerkiksi raportoinnissa on tuomioistuimet on ryhmitelty tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi; yleisten tuomioistuinten sektori ja hallintotuomioistuinten sektori. Tuomioistuinten tulosohjaus on toteutettu siten, että menettelytavat eivät ole ristiriidassa tuomioistuinten riippumattomaan asemaan nähden. Oikeusministeriö on asettanut tuomioistuimille toiminnallisia tavoitteita, mutta laadullisten tavoitteiden asettaminen on ollut tuomioistuinlaitoksen itsensä tehtävänä. Tuomioistuinlaitoksen tulosohjauksen kehittämistä pohtineen työryhmän tehtävänä oli arvioida nykyistä tulosohjausjärjestelmää ja mahdollisuuksia kehittää ja keventää sitä. Työryhmä pitää tarkoituksenmukaisena, että tavoiteasettelussa pyritään nykyistä pidemmän aikavälin tarkasteluun. Usein vuosi on liian lyhyt ajanjakso haluttujen muutosten aikaansaamiseksi ja siten liian lyhyt ajanjakso tavoitteiden asettamiseen. Vuotta pidemmälle aikavälille asetettavat tavoitteet lisäävät suunnitelmallisuutta ja edesauttavat toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Tuomioistuinten toimintaympäristö on suurten muutosten edessä, joten voimavarojen kohdentamista kokevia laskelmia ei voi kuitenkaan tällä hetkellä tehdä pitkälle tulevaisuuteen. Työryhmä esittää, että tuomioistuinten käsittelyaikatavoitteet asetettaisiin useammalle vuodelle. Lisäksi työryhmä suosittaa, että neuvottelumenettelyssä hyödynnettäisiin tarkoituksenmukaisessa laajuudessa sähköistä tiedonvaihtoa, joka voisi joissain tapauksissa korvata kokonaan varsinainen kasvokkain tapahtuvan neuvottelun. Toimintamäärärahat on kuitenkin myönnettävä vuosittain, joten jossain muodossa vuosittain tapahtuva neuvottelu on välttämätön.