Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen - tarkoituksen ja menettelyn uudelleen arviointi
Huopaniemi, Olli; Rasilainen, Aki (2006-12-31)
Huopaniemi, Olli
Rasilainen, Aki
oikeusministeriö
31.12.2006
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2006:28This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-415-1Tiivistelmä
Selvitysmies ehdottaa, että valitusten seulontamenettelystä hovioikeudessa luovuttaisiin ja otettaisiin käyttöön muutoksenhakulupajärjestelmä. Muutoksenhakuluvan piiriin kuuluisivat vähäisin muutoksin asiat, jotka nykyisin ratkaistaan hovioikeuslain 9 §:ssä tarkoitetussa ns. kevennetyssä kokoonpanossa. Samalla luovuttaisiin tästä kokoonpanosta, jossa yhtenä jäsenenä on asian esittelijä. Hovioikeuteen tulisi uusi kahden jäsenen kokoonpano, jonka ratkaistaviksi kuuluisivat sekä muutoksenhakulupaa edellyttävät että eräät muut lähinnä aiemmin kevennetylle kokoonpanolle kuuluneet asiat.
Muutoksenhaun tarkoituksena tulisi kaikissa tapauksissa olla käräjäoikeudessa käydyn oikeudenkäynnin toistamisen sijasta käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden valvominen. Siksi hovioikeusmenettely myös niissä asioissa, joissa muutoksenhakulupaa ei edellytettäisi, olisi arvioitava uudelleen.
Muutoksenhaun kieltämistä kokonaan tai osittain käräjäoikeuden näytöstä tekemään ratkaisuun ei selvitysmiehen mukaan voida useastakaan syystä harkita. Myös Ruotsissa omaksuttu ratkaisu, jossa suullisen todistelun uskottavuus voidaan hovioikeudessa arvioida uudelleen käräjäoikeudessa tehdyltä kuva- ja äänitallenteelta, on ongelmallinen.
Suullisen todistelun vastaanottaminen uudelleen hovioikeuden pääkäsittelyssä on välttämätöntä ainoastaan, jos käräjäoikeuden ratkaisua muutetaan. Valittajalle on kuitenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käytännön mukaan järjestettävä mahdollisuus ajaa valitustaan suullisesti ja kuulla tarvittaessa muita asianosaisia, vaikka käräjäoikeuden ratkaisua ei muutettaisikaan. Siksi selvitysmies ehdottaa, että hovioikeusmenettelyä kevennettäisiin niin, että pääkäsittely voitaisiin näissä tilanteissa korvata sitä suppeammalla suullisen kuulemisen istuntomuodolla. Pääkäsittely toimitettaisiin vain, jos hovioikeus arvioi mahdolliseksi, että se muuttaisi käräjäoikeuden suullisen todistelun uskottavuudesta tekemää arviota. Rangaistuksen mittaamista koskevia valituksia voitaisiin myös käsitellä nykyistä useammin EIT:n edellyttämällä tavalla suullisesti tässä uudessa istuntomuodossa.
Muutoksenhaun tarkoituksena tulisi kaikissa tapauksissa olla käräjäoikeudessa käydyn oikeudenkäynnin toistamisen sijasta käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden valvominen. Siksi hovioikeusmenettely myös niissä asioissa, joissa muutoksenhakulupaa ei edellytettäisi, olisi arvioitava uudelleen.
Muutoksenhaun kieltämistä kokonaan tai osittain käräjäoikeuden näytöstä tekemään ratkaisuun ei selvitysmiehen mukaan voida useastakaan syystä harkita. Myös Ruotsissa omaksuttu ratkaisu, jossa suullisen todistelun uskottavuus voidaan hovioikeudessa arvioida uudelleen käräjäoikeudessa tehdyltä kuva- ja äänitallenteelta, on ongelmallinen.
Suullisen todistelun vastaanottaminen uudelleen hovioikeuden pääkäsittelyssä on välttämätöntä ainoastaan, jos käräjäoikeuden ratkaisua muutetaan. Valittajalle on kuitenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käytännön mukaan järjestettävä mahdollisuus ajaa valitustaan suullisesti ja kuulla tarvittaessa muita asianosaisia, vaikka käräjäoikeuden ratkaisua ei muutettaisikaan. Siksi selvitysmies ehdottaa, että hovioikeusmenettelyä kevennettäisiin niin, että pääkäsittely voitaisiin näissä tilanteissa korvata sitä suppeammalla suullisen kuulemisen istuntomuodolla. Pääkäsittely toimitettaisiin vain, jos hovioikeus arvioi mahdolliseksi, että se muuttaisi käräjäoikeuden suullisen todistelun uskottavuudesta tekemää arviota. Rangaistuksen mittaamista koskevia valituksia voitaisiin myös käsitellä nykyistä useammin EIT:n edellyttämällä tavalla suullisesti tässä uudessa istuntomuodossa.