Rangaistusmääräys- ja rikesakkotyöryhmän mietintö
oikeusministeriö
04.04.2007
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2007:03
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-466-470-7
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-466-470-7
Tiivistelmä
Oikeusministeriö asetti 12.4.2006 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin laatia ehdotus hallituksen esitykseksi summaarisesta tuomioistuimen ulkopuolisesta rikosoikeudellisesta menettelystä. Tavoitteeksi asetettiin rangaistusmääräysmenettelyn ja rikesakkomenettelyn korvaaminen perustuslain mukaisella ja prosessiekonomisesti järkevällä menettelylajilla. Työryhmän toimeksiannon mukaan uuden menettelyn tuli rakentua eräiden perusratkaisujen varaan.
Rangaistusmääräysmenettelystä ja rikesakkomenettelystä annetut lait ehdotetaan korvattaviksi sakko- ja rikesakkomääräysmenettelystä annettavalla lailla. Ehdotuksen mukaan rangaistusmääräys korvautuisi enintään 20 päiväsakon rangaistukseen johtavissa tapauksissa valvontaa suorittavan virkamiehen (poliisimies, tullimies ja rajavartiomies) antamalla sakkomääräyksellä ja vakavammissa tapauksissa syyttäjän sakkomääräyksellä, jota edeltäisi sakkovaatimus. Enintään 20 päiväsakon rangaistukseen johtava asiakin menisi sakkovaatimuksella syyttäjän ratkaistavaksi, jos epäilty riitauttaa päiväsakon rahamäärän määräytymisperusteen. Sakkomääräyksellä määrättyä sakkoa ei saisi muuntaa vankeudeksi.
Rikesakkomääräyksen voisi antaa nykyisten toimivaltaisten virkamiesten lisäksi virallinen syyttäjä. Myös tuomioistuin voisi tuomita rikesakon rikkomuksesta, joka tulee sen käsiteltäväksi tavallisessa rikosasioiden käsittelyjärjestyksessä. Rikesakkoonkin voitaisiin liittää enintään 1 000 euron suuruinen menettämisseuraamus.
Asian käsitteleminen ja ratkaiseminen uuden menettelylain mukaisessa menettelyssä edellyttäisivät asianomistajan ja rikkomuksesta epäillyn suostumuksen. Jos suostumusta ei annettaisi, asian käsittely jatkuisi tavallisessa rikosasioiden käsittelyjärjestyksessä. Epäillyn suostumus voitaisiin jälkikäteen antaa maksamalla sakko tai rikesakko määräajassa hänelle annetun rangaistusvaatimuksen perusteella. Suostumukseen perustuvan järjestelmän ulkopuolelle jäisivät ajoneuvoa pysäyttämättä havaituista liikennerikkomuksista määrätyt rikesakot, joita voitaisiin edelleen vastustaa.
Rikesakkorikkomuksista säädettäisiin niitä koskevassa laissa. Näistä rikkomuksista voitaisiin määrätä rangaistukseksi ainoastaan rikesakko. Samalla rikesakkorikkomuksina rangaistavien tekojen kuvausta tarkennettaisiin laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla.
Nykyisiä summaarisia menettelyjä koskevia säännöksiä yhdenmukaistettaisiin mahdollisuuksien mukaan. Rikoslain 7 ja 8 luvun yhteistä rangaistusta ja vanhentumista koskevia säännöksiä uudistettaisiin. Samalla ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia lainsäädäntömuutoksia, joita uuden menettelylain säätäminen ja rikesakon säätäminen rikkomuksen ainoaksi seuraamukseksi edellyttävät.
Rangaistusmääräysmenettelystä ja rikesakkomenettelystä annetut lait ehdotetaan korvattaviksi sakko- ja rikesakkomääräysmenettelystä annettavalla lailla. Ehdotuksen mukaan rangaistusmääräys korvautuisi enintään 20 päiväsakon rangaistukseen johtavissa tapauksissa valvontaa suorittavan virkamiehen (poliisimies, tullimies ja rajavartiomies) antamalla sakkomääräyksellä ja vakavammissa tapauksissa syyttäjän sakkomääräyksellä, jota edeltäisi sakkovaatimus. Enintään 20 päiväsakon rangaistukseen johtava asiakin menisi sakkovaatimuksella syyttäjän ratkaistavaksi, jos epäilty riitauttaa päiväsakon rahamäärän määräytymisperusteen. Sakkomääräyksellä määrättyä sakkoa ei saisi muuntaa vankeudeksi.
Rikesakkomääräyksen voisi antaa nykyisten toimivaltaisten virkamiesten lisäksi virallinen syyttäjä. Myös tuomioistuin voisi tuomita rikesakon rikkomuksesta, joka tulee sen käsiteltäväksi tavallisessa rikosasioiden käsittelyjärjestyksessä. Rikesakkoonkin voitaisiin liittää enintään 1 000 euron suuruinen menettämisseuraamus.
Asian käsitteleminen ja ratkaiseminen uuden menettelylain mukaisessa menettelyssä edellyttäisivät asianomistajan ja rikkomuksesta epäillyn suostumuksen. Jos suostumusta ei annettaisi, asian käsittely jatkuisi tavallisessa rikosasioiden käsittelyjärjestyksessä. Epäillyn suostumus voitaisiin jälkikäteen antaa maksamalla sakko tai rikesakko määräajassa hänelle annetun rangaistusvaatimuksen perusteella. Suostumukseen perustuvan järjestelmän ulkopuolelle jäisivät ajoneuvoa pysäyttämättä havaituista liikennerikkomuksista määrätyt rikesakot, joita voitaisiin edelleen vastustaa.
Rikesakkorikkomuksista säädettäisiin niitä koskevassa laissa. Näistä rikkomuksista voitaisiin määrätä rangaistukseksi ainoastaan rikesakko. Samalla rikesakkorikkomuksina rangaistavien tekojen kuvausta tarkennettaisiin laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla.
Nykyisiä summaarisia menettelyjä koskevia säännöksiä yhdenmukaistettaisiin mahdollisuuksien mukaan. Rikoslain 7 ja 8 luvun yhteistä rangaistusta ja vanhentumista koskevia säännöksiä uudistettaisiin. Samalla ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia lainsäädäntömuutoksia, joita uuden menettelylain säätäminen ja rikesakon säätäminen rikkomuksen ainoaksi seuraamukseksi edellyttävät.