Tutkimustoiminta oikeusministeriön hallinnonalalla. Oikeusministeriön tutkimusstrategian 2007-2012 taustaselvitys
oikeusministeriö
24.10.2007
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2007:33
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-466-615-2Tiivistelmä
Oikeusministeriö nimitti sektoritutkimuksen vastuuhenkilön (Kaijus Ervasti) sekä kansliapäällikön johdolla toimivan sektoritutkimuksen ohjausryhmän vuosiksi 2006-2007. Ohjausryhmän keskeisin tehtävä oli valmistella oikeusministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia oikeusministeriön Oikeuspoliittisen tutkimuksen kehittämisohjelman sekä sitä edeltävien selvitysten pohjalta. Oikeusministeriön tutkimusstrategia 2007-2012 valmistui kesäkuussa 2007 (OM, Toiminta ja hallinto 2007:21). Koska itse tutkimustoiminnan strategia nähtiin tarpeelliseksi pitää suhteellisen tiiviinä, päätettiin julkaista erillinen taustaselvitys, josta ilmenee laajemmin kehittämistyön lähtökohdat ja taustat.
Selvityksessä on käsitelty oikeuspoliittisen ja kriminologisen tutkimuksen tilaa Suomessa ja eräissä muissa EU-maissa. Lisäksi on käsitelty oikeusministeriön tietotarpeita sekä tuotu esiin kokemuksia tutkimusten hyväksikäytöstä päätöksenteossa ja strategisessa suunnittelussa. Selvityksessä on tehty muun muassa seuraavat johtopäätökset:
* Kriminologista, oikeussosiologista ja oikeuspoliittista tutkimusta tehdään Suomessa hyvin vähän * Kriminologista ja oikeussosiologista tutkimusta tehdään useimmissa maissa enemmän kuin Suomessa * Kriminologinen ja oikeuspoliittinen tutkimus on keskittynyt vahvasti Oikeuspoliittiseen tutkimuslaitokseen ja Poliisiammattikorkeakouluun * Oikeuspoliittisessa ja kriminologisessa tutkimuksessa on runsaasti katvealueita oikeusministeriön ja yhteiskunnan tietotarpeisiin nähden * Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus- ja julkaisutoiminta on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana * Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusten laatu on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana * Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos, eikä laitoksella ei ole riittävää kriittistä massaa tutkimuksen jatkuvuuden turvaamiseksi * Oikeusministeriön sitomattomat tutkimus- ja kehittämismäärärahat ovat hyvin pienet tietotarpeisiin nähden. * Oikeusministeriöllä ei ole ollut kokonaisvaltaista tutkimusstrategiaa tai tutkimuspolitiikkaa. * Oikeusministeriön tilastoissa ja tietojen saatavuudessa on puutteita
Selvityksessä on käsitelty oikeuspoliittisen ja kriminologisen tutkimuksen tilaa Suomessa ja eräissä muissa EU-maissa. Lisäksi on käsitelty oikeusministeriön tietotarpeita sekä tuotu esiin kokemuksia tutkimusten hyväksikäytöstä päätöksenteossa ja strategisessa suunnittelussa. Selvityksessä on tehty muun muassa seuraavat johtopäätökset:
* Kriminologista, oikeussosiologista ja oikeuspoliittista tutkimusta tehdään Suomessa hyvin vähän * Kriminologista ja oikeussosiologista tutkimusta tehdään useimmissa maissa enemmän kuin Suomessa * Kriminologinen ja oikeuspoliittinen tutkimus on keskittynyt vahvasti Oikeuspoliittiseen tutkimuslaitokseen ja Poliisiammattikorkeakouluun * Oikeuspoliittisessa ja kriminologisessa tutkimuksessa on runsaasti katvealueita oikeusministeriön ja yhteiskunnan tietotarpeisiin nähden * Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus- ja julkaisutoiminta on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana * Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusten laatu on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana * Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos, eikä laitoksella ei ole riittävää kriittistä massaa tutkimuksen jatkuvuuden turvaamiseksi * Oikeusministeriön sitomattomat tutkimus- ja kehittämismäärärahat ovat hyvin pienet tietotarpeisiin nähden. * Oikeusministeriöllä ei ole ollut kokonaisvaltaista tutkimusstrategiaa tai tutkimuspolitiikkaa. * Oikeusministeriön tilastoissa ja tietojen saatavuudessa on puutteita