Sähköisen kuulemisen kehittäminen valtionhallinnossa, II vaihe. Lausuntokooste työryhmän toimenpide-esityksestä
oikeusministeriö
30.12.2008
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2008:22
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-466-788-3
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-466-788-3
Tiivistelmä
Sähköisen kuulemisen kehittäminen valtionhallinnossa, II vaihe -työryhmä jätti raporttinsa oikeusministeri Tuija Braxille 20. maaliskuuta 2008. Esityksen lausuntoaika oli 8.3.-16.6.2008. Lausuntoja tuli 68 kappaletta. Lisäksi palautetta tuli www.otakantaa.fi:ssä käydyistä kahdesta keskustelusta.
Lausunnoissa suhtauduttiin työryhmän esitykseen kannustavasti. Jonkin verran kuului myös kriittistä puhetta osallistumisympäristön kokonaisuuden toteuttamismahdollisuuksista. Epäilyjä synnyttivät myös hankkeen laajuus ja ehdotettu toteuttamisaikataulu.
Lausuntojen perusteella jatkotyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota alla oleviin asioihin.
Monipuoliset osallistumis- ja vaikuttamiskanavat on otettava käyttöön niin, että tarjolla on sekä perinteisiä että sähköisiä menetelmiä ja kanavia. Aito ja oikea-aikainen vaikuttamismahdollisuus sekä monipuoliset menetelmät lisäävät motivaatiota osallistumiseen. Niillä voidaan edistää yhdenvertaisuuden periaatetta ja estää syntymästä tilanteita, joissa tietoverkkoja käyttämättömillä ei olisi mahdollisuuksia osallistua. Osallistumisympäristön tulee sisältää tiedon hankintaan, hyödyntämiseen ja jakamiseen kuuluvia erimuotoisia palveluja. Niiden käytettävyyteen, helppokäyttöisyyteen ja selkokielisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Käyttäjädemokratia edellyttää hyvin toimivaa palautejärjestelmää.
Osallistumisympäristön toteuttaminen vaatii toimintatapojen muutosta sekä osapuolten yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista kehittämistyöhön. Kun kyse on vuorovaikutuksesta, osallistumismahdollisuuksia ja toimintatapoja on tarkasteltava laaja-alaisesti ja eri näkökulmista. Kansalaislähtöinen tarkastelutapa on syytä pitää korostetusti esillä, kun osallistumisympäristöä ja sen sisältöä, palveluja ja toiminnallisuuksia suunnitellaan. Toimijoiden sitoutuminen yhteisiin päämääriin tulee varmistaa.
Erityisryhmät ja tasapuolisuus on huomioitava tarjontaa suunniteltaessa. Sähköisten palveluiden käyttäjät edustavat hyvin erilaisia ryhmiä, joiden tarpeet tulee ottaa huomioon palveluja suunniteltaessa. Digitaalisen syrjäytymisen estämiseksi yhteydet laajakaistaverkkoon on tarjottava kohtuuhintaisena kaikille koko Suomessa. Koulutusta ja opastusta tietoyhteiskunnassa tarvittavien taitojen ja tietojen omaksumiseen on tarpeen järjestää.
Tiedottamisen ja markkinoinnin merkitystä korostetaan. Jotta osallistumisareenat ja -palvelut tulisivat tutuiksi ja laajaan käyttöön, osallistujien tiedonsaanti hallinnossa suunnitelluista, vireillä olevista ja päätetyistä asioista on turvattava. Osallistumisympäristön toteuttamisen eri vaiheissa voidaan hyödyntää yhteistyössä mukana olevien tahojen osaamista ja verkostoja, minkä lisäksi voidaan tähän työhön kutsua mukaan kouluja, oppilaitoksia, järjestöjä, asiantuntijoita ja muita kiinnostuneita tahoja.
Lausunnoissa suhtauduttiin työryhmän esitykseen kannustavasti. Jonkin verran kuului myös kriittistä puhetta osallistumisympäristön kokonaisuuden toteuttamismahdollisuuksista. Epäilyjä synnyttivät myös hankkeen laajuus ja ehdotettu toteuttamisaikataulu.
Lausuntojen perusteella jatkotyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota alla oleviin asioihin.
Monipuoliset osallistumis- ja vaikuttamiskanavat on otettava käyttöön niin, että tarjolla on sekä perinteisiä että sähköisiä menetelmiä ja kanavia. Aito ja oikea-aikainen vaikuttamismahdollisuus sekä monipuoliset menetelmät lisäävät motivaatiota osallistumiseen. Niillä voidaan edistää yhdenvertaisuuden periaatetta ja estää syntymästä tilanteita, joissa tietoverkkoja käyttämättömillä ei olisi mahdollisuuksia osallistua. Osallistumisympäristön tulee sisältää tiedon hankintaan, hyödyntämiseen ja jakamiseen kuuluvia erimuotoisia palveluja. Niiden käytettävyyteen, helppokäyttöisyyteen ja selkokielisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Käyttäjädemokratia edellyttää hyvin toimivaa palautejärjestelmää.
Osallistumisympäristön toteuttaminen vaatii toimintatapojen muutosta sekä osapuolten yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista kehittämistyöhön. Kun kyse on vuorovaikutuksesta, osallistumismahdollisuuksia ja toimintatapoja on tarkasteltava laaja-alaisesti ja eri näkökulmista. Kansalaislähtöinen tarkastelutapa on syytä pitää korostetusti esillä, kun osallistumisympäristöä ja sen sisältöä, palveluja ja toiminnallisuuksia suunnitellaan. Toimijoiden sitoutuminen yhteisiin päämääriin tulee varmistaa.
Erityisryhmät ja tasapuolisuus on huomioitava tarjontaa suunniteltaessa. Sähköisten palveluiden käyttäjät edustavat hyvin erilaisia ryhmiä, joiden tarpeet tulee ottaa huomioon palveluja suunniteltaessa. Digitaalisen syrjäytymisen estämiseksi yhteydet laajakaistaverkkoon on tarjottava kohtuuhintaisena kaikille koko Suomessa. Koulutusta ja opastusta tietoyhteiskunnassa tarvittavien taitojen ja tietojen omaksumiseen on tarpeen järjestää.
Tiedottamisen ja markkinoinnin merkitystä korostetaan. Jotta osallistumisareenat ja -palvelut tulisivat tutuiksi ja laajaan käyttöön, osallistujien tiedonsaanti hallinnossa suunnitelluista, vireillä olevista ja päätetyistä asioista on turvattava. Osallistumisympäristön toteuttamisen eri vaiheissa voidaan hyödyntää yhteistyössä mukana olevien tahojen osaamista ja verkostoja, minkä lisäksi voidaan tähän työhön kutsua mukaan kouluja, oppilaitoksia, järjestöjä, asiantuntijoita ja muita kiinnostuneita tahoja.