Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa
oikeusministeriö
31.12.2008
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2008:7
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-466-802-6Tiivistelmä
Ammattikorkeakouluissa toteutetaan Humanistisen ammattikorkeakoulun koordinoimana ja opetusministeriön rahoittamana "Kansalaistoiminnan opetus, tutkimus ja kehitystoiminta ammattikorkeakouluissa 2007-2009" -hanketta. Hanke on tuottanut tämän julkaisun, jonka tavoitteena ovat olleet aktiivisen kansalaisuuden tarkasteleminen ja käsitteellinen kuvaaminen sen osalta, mitä kansalaistoiminta tarkoittaa ammattikorkeakouluihin liittyen.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa järjestötoiminnasta Bachelor- ja Master-tasoisia tutkintoja, jotka antavat valmiudet kansalaistoiminnan ja nuorisotyön asiantuntija-, ohjaus-, kasvatus-, koulutus-, kehittämis- ja organisointitehtäviin järjestöissä. Kansalais- ja järjestönäkökulma on otettava kuitenkin kaikessa koulutuksessa huomioon. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa runsas neljäsosa aikuistuvista uusista ikäluokista. Demokratiakasvatus ei ole vain tiedon ammentamista. Avainkysymys on, syntyykö opiskelijalle kokemus, että häntä kuunnellaan, hänen mielipiteitään arvostetaan ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin.
Ammattikorkeakoulut voivat parhaiten osallistua kansalaistoiminnan kehittämiseen tarjoamalla laadukasta tutkintokoulutusta ja monipuolista jatko- ja täydennyskoulutusta. Toiseksi ammattikorkeakoulut voivat tarjota järjestöille kehittämistyön tukea. Kolmanneksi hanke- ja projektitoiminnassa ammattikorkeakoulut voivat olla suureksi avuksi hanketoiminnan ammattimaistamisessa. Ammattikorkeakoulujen on mahdollista tukea myös kansalaistoimijoiden mediakompetenssin kehittymistä. Kansainvälisessä toiminnassa ammattikorkeakouluilla on vakiintuneita yhteistyösuhteita kansalaisjärjestöjen kanssa.
Opintoja edeltävä osallistuminen järjestötyöhön, vapaaehtoistoimintaan ja vertaisryhmiin antaa useimmiten opiskelijalle kimmokkeen suuntautua opinnäytetyössä juuri näihin aiheisiin. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat omaksuneet paljon perinteikkään ylioppilasliikkeen toimintatapoja, mutta ryhmä on muokannut myös aivan uutta toimintakulttuuria omista lähtökohdistaan. Opiskelijat valvovat etujaan koulutus- ja sosiaalipoliittisissa asioissa, järjestävät omaehtoista kulttuuri- ja hyvinvointitoimintaa ja osallistuvat myös vertaistuutoroinnin koordinointiin.
Kirjassa esitellään erilaisia ammattikorkeakoulujen kansalaiskasvatus- ja järjestöyhteistyöhankkeita. Osassa on edistetty nuorten kansalaisvaikuttamista. Toisissa hankkeissa on ollut tavoitteena kehittää jotakin toiminta- tai palvelumuotoa tai järjestöjen yhteistoimintaa alueella.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa järjestötoiminnasta Bachelor- ja Master-tasoisia tutkintoja, jotka antavat valmiudet kansalaistoiminnan ja nuorisotyön asiantuntija-, ohjaus-, kasvatus-, koulutus-, kehittämis- ja organisointitehtäviin järjestöissä. Kansalais- ja järjestönäkökulma on otettava kuitenkin kaikessa koulutuksessa huomioon. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa runsas neljäsosa aikuistuvista uusista ikäluokista. Demokratiakasvatus ei ole vain tiedon ammentamista. Avainkysymys on, syntyykö opiskelijalle kokemus, että häntä kuunnellaan, hänen mielipiteitään arvostetaan ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin.
Ammattikorkeakoulut voivat parhaiten osallistua kansalaistoiminnan kehittämiseen tarjoamalla laadukasta tutkintokoulutusta ja monipuolista jatko- ja täydennyskoulutusta. Toiseksi ammattikorkeakoulut voivat tarjota järjestöille kehittämistyön tukea. Kolmanneksi hanke- ja projektitoiminnassa ammattikorkeakoulut voivat olla suureksi avuksi hanketoiminnan ammattimaistamisessa. Ammattikorkeakoulujen on mahdollista tukea myös kansalaistoimijoiden mediakompetenssin kehittymistä. Kansainvälisessä toiminnassa ammattikorkeakouluilla on vakiintuneita yhteistyösuhteita kansalaisjärjestöjen kanssa.
Opintoja edeltävä osallistuminen järjestötyöhön, vapaaehtoistoimintaan ja vertaisryhmiin antaa useimmiten opiskelijalle kimmokkeen suuntautua opinnäytetyössä juuri näihin aiheisiin. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat omaksuneet paljon perinteikkään ylioppilasliikkeen toimintatapoja, mutta ryhmä on muokannut myös aivan uutta toimintakulttuuria omista lähtökohdistaan. Opiskelijat valvovat etujaan koulutus- ja sosiaalipoliittisissa asioissa, järjestävät omaehtoista kulttuuri- ja hyvinvointitoimintaa ja osallistuvat myös vertaistuutoroinnin koordinointiin.
Kirjassa esitellään erilaisia ammattikorkeakoulujen kansalaiskasvatus- ja järjestöyhteistyöhankkeita. Osassa on edistetty nuorten kansalaisvaikuttamista. Toisissa hankkeissa on ollut tavoitteena kehittää jotakin toiminta- tai palvelumuotoa tai järjestöjen yhteistoimintaa alueella.