Julkisen oikeusavun laadun arvioinnin kehittäminen
Lataukset:
oikeusministeriö
12.08.2009
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2009:14This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-466-935-1Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä on ollut määritellä julkisen oikeusavun laatutekijät sekä tehdä ehdotus julkisen oikeusavun laadun arviointiin soveltuvaksi arviointijärjestelmäksi.
Työryhmä on arviointijärjestelmää laatiessaan ensiksi määritellyt ne julkisen oikeusavun osa-alueet, joiden laatua on haluttu arvioida. Toiseksi kultakin arviointialueelta on valittu arvioinnissa käytettävät laatukriteerit. Kolmanneksi laatukriteereitä on täsmennetty esimerkeillä laatukriteerin ominaisuuksista. Lisäksi järjestelmään kuuluvat laatukriteerin arviointipisteytyksen määrittäminen ja arviointimenetelmien valinta.
Työryhmän näkemyksen mukaan julkisen oikeusavun arviointijärjestelmä sisältäisi viisi arviointialuetta, jotka puolestaan sisältäisivät kaikkiaan 38 laatukriteeriä: 1. Luottamus oikeusapuun asiakassuhteessa (4 laatukriteeriä) 2. Asiallinen ja kunnioittava kohtelu (5 laatukriteeriä) 3. Asian käsittelyn tehokkuus ja kustannusten kohtuullisuus (9 laatukriteeriä) 4. Oikeusapuasian hoito menettelynä (14 laatukriteeriä) 5. Avustajan osaaminen ja ammattitaito (6 laatukriteeriä)
Työryhmä ehdottaa, että julkisen oikeusavun laatua arvioitaisiin neljällä menetelmällä: 1) avustajan itsearviointi, 2) asiakaskysely, 3) kysely tuomioistuimen puheenjohtajalle, syyttäjälle ja vastapuolen avustajalle sekä 4) vertaisarviointi. Laatukriteerit arvioitaisiin seitsenkohtaisen pisteytyksen avulla (0-5 ja X). Numeerinen pistearvo on tärkeä arviointitulosten käyttökelpoisuuden ja tulosten vertailtavuuden vuoksi. Tavoiteltavana julkisen oikeusavun laadun tasona pidettäisiin pistemäärää kolme.
Työryhmän ehdottaman arviointijärjestelmän mallina on toiminut Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhanke. Laatukriteerien pohjana on käytetty Suomen Asianajajaliiton hyvää asianajajatapaa koskevia ohjeita.
Työryhmä on arviointijärjestelmää laatiessaan ensiksi määritellyt ne julkisen oikeusavun osa-alueet, joiden laatua on haluttu arvioida. Toiseksi kultakin arviointialueelta on valittu arvioinnissa käytettävät laatukriteerit. Kolmanneksi laatukriteereitä on täsmennetty esimerkeillä laatukriteerin ominaisuuksista. Lisäksi järjestelmään kuuluvat laatukriteerin arviointipisteytyksen määrittäminen ja arviointimenetelmien valinta.
Työryhmän näkemyksen mukaan julkisen oikeusavun arviointijärjestelmä sisältäisi viisi arviointialuetta, jotka puolestaan sisältäisivät kaikkiaan 38 laatukriteeriä: 1. Luottamus oikeusapuun asiakassuhteessa (4 laatukriteeriä) 2. Asiallinen ja kunnioittava kohtelu (5 laatukriteeriä) 3. Asian käsittelyn tehokkuus ja kustannusten kohtuullisuus (9 laatukriteeriä) 4. Oikeusapuasian hoito menettelynä (14 laatukriteeriä) 5. Avustajan osaaminen ja ammattitaito (6 laatukriteeriä)
Työryhmä ehdottaa, että julkisen oikeusavun laatua arvioitaisiin neljällä menetelmällä: 1) avustajan itsearviointi, 2) asiakaskysely, 3) kysely tuomioistuimen puheenjohtajalle, syyttäjälle ja vastapuolen avustajalle sekä 4) vertaisarviointi. Laatukriteerit arvioitaisiin seitsenkohtaisen pisteytyksen avulla (0-5 ja X). Numeerinen pistearvo on tärkeä arviointitulosten käyttökelpoisuuden ja tulosten vertailtavuuden vuoksi. Tavoiteltavana julkisen oikeusavun laadun tasona pidettäisiin pistemäärää kolme.
Työryhmän ehdottaman arviointijärjestelmän mallina on toiminut Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhanke. Laatukriteerien pohjana on käytetty Suomen Asianajajaliiton hyvää asianajajatapaa koskevia ohjeita.