Hallintolainkäytön kehittäminen. Lausuntotiivistelmä prosessityöryhmän välimietinnöstä.
oikeusministeriö
25.08.2010
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 63/2010
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-047-3
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-047-3
Tiivistelmä
Julkaisu sisältää tiivistelmän prosessityöryhmän hallintolainkäytön kehittämistä koskevasta välimietinnöstä (Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2009:19) annetuista lausunnoista. Oikeusministeriö pyysi välimietinnöstä lausuntoa 68 viranomaiselta ja yhteisöltä. Lausunnon antoi 50 tahoa.
Lähes kaikki lausunnonantajat ilmaisivat kannattavansa työryhmän esittämiä tavoitteita selkeyttää ja täsmentää hallintolainkäyttöä koskevia menettelysäännöksiä. Useat lausunnonantajat totesivat, että pääpiirteissään nykyinen hallintolainkäyttölaki on toiminut hyvin, mutta säännösten selkeyttämiselle ja täydentämiselle on myös tarvetta. Valtaosa lausunnonantajista kannattaa kokonaan uuden lain säätämistä, jos säännösmuutoksia tulee paljon.
Julkaisussa esitetään lausunnonantajien näkemyksiä työryhmän keskeisistä ehdotuksista asiakohdittain. Esityksen päätavoitteisiin lähtökohtaisesti myönteisesti suhtautuneista lausunnonantajista useilla oli myös kriittisiä kannanottoja joihinkin työryhmän ehdotuksiin tai ehdotuksia koskeviin yksityiskohtiin.
Myönteisimmin lausunnonantajat suhtautuivat työryhmän ehdotuksiin tiedoksiannon yksinkertaistamisesta, muutoksenhaun ohjaamisesta ministeriöiden hallintopäätöksistä hallinto-oikeuksiin, toimivallan siirtämisestä yleisiltä tuomioistuimilta hallintotuomioistuimille turvaamistoimissa sekä ehdotukseen useiden peräkkäisten purkuhakemusten rajoittamisen mahdollistavasta säännöksestä.
Lausunnonantajien mielipiteet viranomaisen asemasta oikeudenkäynnissä jakautuivat. Kaikki lausunnonantajat kuitenkin kannattivat viranomaisen aseman täsmentämistä ja selkeyttämistä, mutta mielipiteet toteuttamistavasta erosivat. Lisäksi kannanotot oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ja eri osapuolten korvausvelvollisuuden edellytyksistä poikkesivat melko paljon toisistaan.
Lähes kaikki lausunnonantajat ilmaisivat kannattavansa työryhmän esittämiä tavoitteita selkeyttää ja täsmentää hallintolainkäyttöä koskevia menettelysäännöksiä. Useat lausunnonantajat totesivat, että pääpiirteissään nykyinen hallintolainkäyttölaki on toiminut hyvin, mutta säännösten selkeyttämiselle ja täydentämiselle on myös tarvetta. Valtaosa lausunnonantajista kannattaa kokonaan uuden lain säätämistä, jos säännösmuutoksia tulee paljon.
Julkaisussa esitetään lausunnonantajien näkemyksiä työryhmän keskeisistä ehdotuksista asiakohdittain. Esityksen päätavoitteisiin lähtökohtaisesti myönteisesti suhtautuneista lausunnonantajista useilla oli myös kriittisiä kannanottoja joihinkin työryhmän ehdotuksiin tai ehdotuksia koskeviin yksityiskohtiin.
Myönteisimmin lausunnonantajat suhtautuivat työryhmän ehdotuksiin tiedoksiannon yksinkertaistamisesta, muutoksenhaun ohjaamisesta ministeriöiden hallintopäätöksistä hallinto-oikeuksiin, toimivallan siirtämisestä yleisiltä tuomioistuimilta hallintotuomioistuimille turvaamistoimissa sekä ehdotukseen useiden peräkkäisten purkuhakemusten rajoittamisen mahdollistavasta säännöksestä.
Lausunnonantajien mielipiteet viranomaisen asemasta oikeudenkäynnissä jakautuivat. Kaikki lausunnonantajat kuitenkin kannattivat viranomaisen aseman täsmentämistä ja selkeyttämistä, mutta mielipiteet toteuttamistavasta erosivat. Lisäksi kannanotot oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ja eri osapuolten korvausvelvollisuuden edellytyksistä poikkesivat melko paljon toisistaan.